Hävikki kiertää hyödyksi

20.01.2015

Kaikesta maailmassa tuotetusta ruusta jopa 30–50 prosenttia arvioidaan päätyvän hävikkiin. Mitä on tehtävissä, jotta sivuvirraksi lipsahtanut aines saadaan uuden hyötyinnovaation bioraaka-aineeksi?

Syömättä jäävä ruoka lisää ruuantuotannon ympäristövaikutuksia, kuluttaa niukkoja luonnonvaroja ja pitää yllä ruuan korkeaa hintaa heikentäen samalla maailman ruokaturvaa. Lisäksi se on silkkaa rahan tuhlausta.

Perunankuorista peptidejä

Hävikkiä vastaa suunnitellaan tehokeinoja. Osa vasta kehitteillä olevista keinoista on teknologisia innovaatioita, kuten Luonnonvarakeskuksessa kehitetty menetelmä, jolla peruna- ja rypsiteollisuuden sivutuotteista saadaan valmistettua bioaktiivisia peptidejä elintarvikekäyttöön.

Suurin osa ruokahävikin vähentämiskeinoista on kuitenkin sosiaalisia innovaatioita – tapoja tehdä asiat toisin.

Valtiovalta on havahtunut ruokahävikin haitallisuuteen. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä laadittu ilmasto-ohjelma nostaa hävikin vähentämisen yhdeksi tärkeimmistä ruokasektorin keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. 

Lue lisää kestävästi hoidetusta ruokaketjusta sekä broilerinsydämistä Tiedä mitä syöt –pikaoppaan artikkelista: Älä heitä ruokaa pois: Monta tietä hävikistä hyödyksi