Kalevalan päivänä nautitaan suomalaisesta ruokakulttuurista

27.02.2004
Huomenna on Kalevalan päivä. Juhlapäivää vietetään juuri helmikuun lopulla,
sillä Elias Lönnrot allekirjoitti ensimmäisen painoksen esipuheen 28.2.1835.
Almanakkaan päivä merkittiin vuonna 1950. Vuonna 1978 siitä tuli myös
virallinen liputuspäivä ja tuolloin päivä omistettiin Kalevalan ohella myös
suomalaiselle kulttuurille.

Kalevalan päivänä vaalitaan kansallisia perinteitä. Varsinaisia vakiintuneita
teemaruokia ei ole, mutta suomalaista kulttuuria sopii juhlistaa perinneruuilla
ja -leivonnaisilla.

Ruokaperinne muotoutuu muun muassa sen perusteella, mitä ruoka-aineita on
saatavilla. Sitä muokkaavat myös elinkeinorakenne sekä alueen maantieteellinen
sijainti. Luonnon antimet, kalat, riista, marjat ja sienet kuuluvat suomalaisen
ruokakulttuurin raaka-aineisiin. Tyypillisiä ovat myös peruna ja muut
juurekset, maito ja maitotuotteet sekä kotimaiset viljat.

Suomessa läntinen ja itäinen ruokakulttuuri eroavat toisistaan jonkin verran.
Länsi-Suomessa ruuat kypsennettiin ennen usein keittämällä. Leipää leivottiin
kaksi kertaa vuodessa ja se kuivattiin vartaassa. Jokien ja meren kalat
höystivät ruokapöytiä. Itä-Suomen uuneissa kypsyivät puolestaan laatikot,
padat, piirakat ja kukot. Leipää leivottiin viikoittain. Myös hapattaminen oli
suosittu ruuanvalmistustapa. (Finfood)

Suomalaisten perinneruokien ohjeita saat Finfoodin keittokirjasta,
www.finfood.fi/keittokirja.

Kainuulainen kalakeitto
Poronkäristys
Kalapotti
Eteläpohojalaanen ruisreikäleipä
Silakkakukkoset
Karjalanpiirakat
Mustikkapöperö
Savustettu munajuusto
Puolukkapiirakka