Kampylobakteeri voi säilyä myös tuoretuotteissa

11.09.2007
Kampylobakteerit Campylobacter jejuni ja C. coli ovat yleisimpiä
bakteeriperäisen ripulin aiheuttajia Suomessa ja monissa länsimaissa. Ripuliin
sairastumisen riskitekijöiksi on tunnistettu muun muassa raa'an tai huonosti
kypsennetyn lihan syöminen ja pastöroimattoman maidon tai käsittelemättömän
veden juominen.

DI RAUNI KÄRENLAMMEN tuore väitöstutkimus paljastaa, että kampylobakteerit
säilyvät viileissä ja kosteissa olosuhteissa hengissä myös tuoretuotteissa,
kuten vihanneksissa ja hedelmissä. Tutkimuksessa löydettiin myös uusi menetelmä
bakteerin tunnistamiseen.

Kampylobakteerien säilymistä on aiemmin tutkittu lähinnä erilaisten lihojen
pinnalla sekä maidossa ja vedessä. Elintarvike- ja ympäristöhygienian alaan
kuuluvassa väitöksessään Kärenlampi tarkasteli, kuinka hyvin bakteerit säilyvät
hengissä erilaisten tuoretuotteiden pinnalla. Tuoretuotteet saattavat saastua
joko pellolla tai joutuessaan keittiössä kosketuksiin raa'an lihan kanssa.

Tuoreiden vihannesten ja hedelmien merkitys elintarvikevälitteisten
infektioiden aiheuttajana on viime vuosina noussut. Kampylobakteerit eivät
normaalioloissa eli alle 30 asteen lämmössä lisäänny elintarvikkeissa, mutta
viileissä ja kosteissa olosuhteissa ne säilyvät hyvin hengissä. Väitöskirjassa
tutkittiin kampylobakteerien käyttäytymistä jäävuorisalaatissa,
cantaloupe-melonissa, tuorekurkun leikkauspinnalla, porkkanaraasteessa ja
mansikoiden pinnalla.

Tulosten perusteella tuoretuotteiden kampylobakteerisaastumisen välttäminen on
ensiarvoisen tärkeää. Hyvää keittiöhygieniaa tulisi noudattaa: erityisesti
raakaa lihaa ja kypsentämättä syötäviä tuoretuotteita tulee käsitellä erillään.

Uusi menetelmä bakteerilajien tunnistamiseen

Viimeisten vuosikymmenten aikana on kuvattu runsaasti uusia
kampylobakteerilajeja, joista osan kliininen merkitys on yhä epäselvä. Lajien
tunnistus perinteisin menetelmin on erittäin haastavaa, joten tutkimuksessa
haluttiin selvittää uuden geenialueen (groEL) mahdollisuuksia lajintunnistuksen
helpottamiseksi.

Tutkimus selvitti myös kampylobakteerien molekyyliepidemiologiaa.
Siipikarjanlihassa todettiin esiintyvän selvästi nautakarjaa enemmän myös
ihmisistä eristettyjä kampylobakteerien alatyyppejä.

Uusi havainto oli, että potilaista eristettiin samoja alatyyppejä kuin
broilereista jo ennen saastuneen erän teurastusta. Tämä tulos viittaisi
mahdollisiin yhteisiin tartunnanlähteisiin ympäristössä. (Finfood)

DI Rauni Kärenlampi väittelee 14.9.2007 kello 12 Helsingin yliopiston
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Characterization of Finnish
Campylobacter Isolates - Species Identification, Survival on Fresh Produce and
Molecular Epidemiology". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa EE-rakennus,
Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2, 2. krs.