Kansliapäällikkö Husu-Kallio: Suomen ruokapolitiikka käy malliksi maailmalle

11.06.2013
Yhteisesti johdetulle ruokapolitiikalle on maailmanlaajuinen tarve, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Suomalainen ruokapolitiikka kelpaa hänestä esimerkiksi maailmalle. Meilläkin on kuitenkin tekemistä huonojen ruokatottumusten ja liikkumattomuuden kanssa.

- Meillä Suomessa, jossa ruokatuotanto on erittäin puhdasta ja ruuan biologiset ja kemialliset riskit vähäisiä, ylittävät huonojen ruokatottumusten ja vähenevän liikunnan aiheuttamat kustannukset moninkertaisesti ne ruokariskit, joita media mielellään nostaa esiin, Husu-Kallio sanoi.

Hän osallistui maanantaina Helsingissä Maailman terveysjärjestö WHO:n Terveys kaikissa politiikoissa -konferenssin paneeliin. Maailmanlaajuinen konferenssi terveyden edistämisestä korostaa myös ruokapolitiikkaa osana kansanterveyttä.

Ruuan tuotannossa ja turvallisuudessa huomioitava ravitsemus 

"Tavoitteena tulisi olla yhteistyö kansalaisten paremman terveyden saavuttamiseksi."

Husu-Kallion määritelmä ruokapolitiikasta sisältää kaikki ruuantuotantoon, ruokaturvaan, elintarviketurvallisuuteen ja ravitsemukseen liittyvät asiat. Suomessa ruokapolitiikka saatiin omalla otsikolla hallitusohjelmaan ensimmäistä kertaa vuonna 2011

- Maailmanlaajuisesti pitäisi koota yhteen eri asiantuntijat, joiden tavoitteena tulisi olla yhteistyö kansalaisten paremman terveyden saavuttamiseksi, Husu-Kallio kehotti.

Ruokapoliittinen neuvottelukunta startannut

Kansliapäällikkö johtaa Suomeen alkuvuonna perustettua ruokapoliittista neuvottelukuntaa. Sen tavoitteisiin kuuluu koota Suomen ruokaan liittyvät kysymykset yhteen ja ennen kaikkea tehostaa ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä poliittisia toimia kansan hyväksi.

Ministeriö kuvaa neuvottelukuntaa seitsemän ministeriön ja sidosryhmäverkoston työrukkaseksi ruokapoliittisessa työssä:  ”Ruokapoliittinen neuvottelukunta kehittää ruokaan liittyvien eri politiikkojen koordinointia sekä edistää yhteistyötä viranomaisten, alan järjestöjen ja elintarvikeketjun eri toimijoiden kesken.”

Tehtävänä seurata ruokaa

Neuvottelukunta on nimitetty helmikuusta 2013 helmikuuhun 2016. Sen tehtävänä on olla aloitteellinen ravitsemusta ja kansanterveyttä parantavissa asioissa. Se myös edistää kansallisten ruokapolitiikkaa ohjaavien linjausten, kuten ruokastrategian, hallituksen lähi- ja luomuruokaohjelmien, ruokapoliittisen selonteon ja elintarviketurvallisuusselonteon yhteensovittamista ja toteuttamista.

Lisäksi asiantuntijat seuraavat ruokamarkkinoiden toimintaa sekä ruokaketjun arvonmuodostusta Suomessa ja maailmalla, ja tekevät sen perusteella aloitteita, joilla voidaan vahvistaa suomalaisen ruokasektorin kilpailukykyä ja vientiä sekä turvata kotimaista ruuantuotantoa.

”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa."

Neuvottelukunnalle ei ole nimetty suoria tavoitteita. Maaliskuussa annettu ruokapoliittisen selonteon toimeenpanojulkaisu linjasi ruoka-alan visioksi, että:

”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka- ja palvelujärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö.” (Ruokatieto)