Kaupat hukkaavat ruokaa puolet kotitalouksien ruokahävikin määrästä

Eniten kauppojen jätteisiin päätyy tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee roskiin. Vähiten hävikkiä syntyy säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista.

Maiden välinen vertailu vaikeaa

Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta käynnistetyssä tutkimuksessa selvitettiin kauppojen ruokahävikin määriä ja syitä Pohjoismaissa. Haastatteluihin osallistui kauppaketjujen ja jätehuollon edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen MTT:n tutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan muissa Pohjoismaissa henkilöä kohti laskettu kauppojen ruokahävikki näyttäisi olevan hieman pienempi kuin Suomessa.

– Luvut perustuvat eri maissa eri tavoin tehtyihin arvioihin, haastatteluihin ja kauppaketjujen omiin ilmoituksiin, eikä niitä voi suoraan vertailla keskenään, hän huomautti.

Alella voi vähentää hävikkiä

Haastateltujen mukaan ruokahävikkiä pystytään kaupoissa vähentämään esimerkiksi myymällä päiväystä läheneviä tuotteita alennuksella, jolloin kuluttajat saavat ostaa muuten poistettavaksi joutuvia tuotteita.

Kunnollisia, mutta myymättä jääneitä elintarvikkeita pitäisi vastaajien mielestä voida lahjoittaa tarvitseville nykyistä helpommin ja viimeisen myyntipäivän ohittaneita elintarvikkeita täytyisi hyödyntää paremmin, esimerkiksi eläinten ruuaksi.

MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen kertoo, että kauppojen jätemäärät ovat viime vuosina suhteellisesti vähentyneet parempien sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien, logistiikan ja kauppojen ammattitaitoisen henkilökunnan vuoksi.

Silvennoisen mukaan kaupat pitävät asiakkaiden palvelemista laajalla valikoimalla tärkeämpänä kuin hävikin poistamista kokonaan. Hän lisää, että kuluttajakäyttäytymistä on hankala ennakoida. Myyntiin saattavat vaikuttaa vaikkapa muutokset kesän säätilassa, muiden myymälöiden kampanjat tai tapahtumat myymälän lähellä.

Ruokaa hukataan kotona ja linjastossa

MTT selvitti aiemmin Foodspill-hankkeessa suomalaisten kotitalouksien ruokahävikkiä, joka on 20 - 30 kiloa suomalaista kohti. Mukaan laskettiin syömäkelpoinen ruoka, ei kaikkea kotona syntyvää biojätettä.

Syömäkelpoista ruokaa kaupat itse asiassa hukkaavat nyt todettua vähemmän, sillä kauppojen hävikkiin laskettiin käytännön syistä myös esimerkiksi hedelmien kuoret ja eläinten luut.

Foodspilliin kuului myös selvitys ravintoloissa syntyvästä hävikistä. Suomen ravintoloissa syntyy vuosittain 75 – 80 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokahävikkiä. Se tarkoittaa, että noin viidesosa syötäväksi tarkoitetusta ravintolaruuasta päätyy biojätteeseen.

Suurin osa ravintoloiden ruokahävikistä syntyy linjastoruokailuissa, koska tarjoilutähteitä ei voida hyödyntää uudelleen. (Ruokatieto)

Kolmasosa maailmassa tuotetusta ruuasta ei päädy ihmisten vatsoihin (13.5.2011)
Ravintolaruuasta viidesosa päätyy jätteeksi (12.5.2011)
Lähes puolet kotitalouksissa roskiin kipattavasta ruuasta on täysin syömäkelpoista (16.12.2010)

Muualla verkossa:
MTT: Facebook: Maatuva lounas