Kotimaiset marjat päihittävät omenan kversetiinin lähteenä

Äskettäin ilmestyneessä englantilaistutkimuksessa todettiin omenan sisältävän
runsaasti kversetiini -nimistä flavonoidia. Tutkijoiden mukaan viisi päivittäin
nautittua omenaa vahvistaa keuhkojen toimintaa ja tehostaa hengitystä. Suomessa
ei kuitenkaan tarvitse turvautua ulkomaisiin omeniin, sillä kotoiset
raaka-aineemme ovat omenaa parempia kversetiinin lähteitä. - Suomalaiset
luonnonmarjat ovat flavonoidien lähteinä erittäin hyviä, toteaa
toiminnanjohtaja SIMO MOISIO Arktiset Aromit ry:stä.

Juolukka, puolukka ja moni muu

Suomalaismarjoista kversetiinikisan johtotähti on juolukka, sillä sen
kversetiinipitoisuus on peräti 158 milligrammaa per kilo marjoja. Toiseksi
eniten kversetiiniä saadaan puolukasta (110 mg/kg), sitten karpalosta (102
mg/kg), pihlajanmarjasta (63 mg/kg), tyrnistä (62 mg/kg) ja variksenmarjasta
(56 mg/kg). Hollantilaisten tekemien selvitysten mukaan kilossa omenoita on
kversetiinia lajikkeesta ja vuodenajasta riippuen 24 - 36 milligrammaa.

Flavonoidit ovat runsaan tutkimuksen kohteena, koska niillä uskotaan olevan
sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää ennaltaehkäisevä vaikutus. Ne ovat ruoan
luonnollisia antioksidantteja, jotka ehkäisevät elimistössä mm. haitallisten
rasvojen hapettumisreaktioiden syntyä. Flavonoidien saannin lisäämiseksi
kannattaa lisätä sipulin, suomalaisten luonnon- ja puutarhamarjojen, vihreän
teen sekä yleensä vihannesten, marjojen ja hedelmien käyttöä ruokavaliossa.

Luonnonmarjoista uusi esite

Arktiset Aromit ry on äskettäin painanut suomalaisia luonnonmarjoja viidellä
eri kielellä esittelevän esitteen, jossa flavonoidipitoisuudet on kuvattu
pylväikköinä. Esitettä voi tilata yhdistyksen toimistolta pientä korvausta
vastaan. Myöhemmin tänä vuonna valmistuu laajempi marjojen terveysvaikutuksista
kertova esite, jossa kerrotaan myös muista marjojen edullisista vaikutuksista
terveyttä edistävässä ja ylläpitävässä ruokavaliossa. (Finfood)