Kuluttajilla vasta kalpea aavistus ruuan vaikutuksista ilmastoon ja ympäristöön

25.04.2013
Lähes 90 prosenttia suomalaisista ei pidä ruokaa merkittävänä osana omaa ympäristökuormitustaan. Auton käyttö ja asuminen nostetaan suuremmiksi tekijöiksi. Hiilijalanjälki oli epäselvä lähes kaikille.

- Ruokavalinnoilla voi vaikuttaa tehokkaasti omaan ympäristö- ja ilmastokuormaansa. Näyttää siltä, että kuluttajat eivät ole tätä vielä täysin sisäistäneet, sanoo tutkija Hanna Hartikainen MTT:stä.

Hieman yli puolet suomalaisista yhdisti hiilijalanjäljen läheisesti kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastokuormaan, ilmeni Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n tekemän ilmastoviestintähankkeen kuluttajatutkimuksessa.

Nykyään hiilimerkintä löytyy ainakin kuuden suomalaisen valmistajan yli 40 tuotteesta.

Vaikka ensimmäiset yrityskohtaiset hiilijalanjälkimerkit tulivat Suomessa ruokapakkauksiin jo vuonna 2008, ei niiden sisältö ole auennut ihmisille. Nykyään hiilimerkintä löytyy ainakin kuuden suomalaisen valmistajan yli 40 tuotteesta. Joukossa on leipiä, kaurahiutaleita, broileria ja hunajaa.

Pakkaamista luullaan ympäristökuormittajaksi

Tutkimuksessa useimmat vastaajat nimesivät hiilijalanjäljen määritelmäksi liian laajoja kokonaisuuksia, kuten energiankulutuksen tai ympäristövaikutukset ylipäätään. Lyhyesti hiilijalanjälki kuvaa tuotteen elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasujen aiheuttamaa ilmastovaikutusta.

Kuluttajat pitivät ympäristöystävällisimpänä ruokatuotetta, jonka pakkaamiseen on käytetty vähiten materiaalia. Pieni hiilijalanjälki, kotimaisuus ja lähiruoka yhdistettiin myös ympäristöystävälliseen ruokaan.

Kuljetus ja pakkaus muodostavat vain muutamia prosentteja ruuan ilmastovaikutuksesta.

Todellisuudessa kuljetus ja pakkaus muodostavat vain muutamia prosentteja ruuan ilmastovaikutuksesta. Viljely, rehuketju ja kotieläinten kasvatus ovat merkittävimmät ilmastovaikutusten nostajat.

Ruokavalinnoista kertyy nyt neljännes suomalaisten ilmastovaikutuksesta ja jopa 40 prosenttia kulutuksen kaikista ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutukseen lasketaan myös vesistöjen rehevöityminen, luonnon monimuotoisuus, vierasaineet ja muu kuormitus.

Hiilimerkkiä kaivataan pakkauksiin

Kyselyn perusteella ympäristöystävällisyys tuli ruuan valinnoissaan vasta kymmenentenä kriteerinä. Kuitenkin 40 prosenttia vastaajista kertoi seuraavansa ruokansa ympäristövaikutuksiakin ainakin jonkin verran.

40 prosenttia vastaajista kertoi seuraavansa ruokansa ympäristövaikutuksiakin ainakin jonkin verran.

Maku, hinta ja laatu menevät ruokatiskillä kuitenkin selvästi ohi ympäristömyötäisyyden.  Niin tekevät myös tuttuus, turvallisuus ja helppous. Muutos saattaa olla jo kulman takana. Jopa kahdeksan kymmenestä sanoi kaipaavansa lisää tietoa ruuan ilmastovaikutuksista.

– 87 prosenttia kannattaa tuotepakkauksessa näkyvää hiilimerkkiä. Muut viestintäkanavat, kuten internetsivut, saivat huomattavasti vähemmän kannatusta, Hartikainen painottaa.

Ruokia halutaan vertailla

Ruokakaupassa kuluttajat haluavat selkeän valintatilanteen hiilijalanjälkiarvojen välillä. Samalla myös tuotteen hinta- ja laatutekijöiden on oltava hyväksyttävät ja ilmastoasioista olisi tiedotettava kuluttajille.

Valtaosa, 55 prosenttia suomalaisista, haluaisi saada tietoa tuotteiden eroista elintarvikeryhmän sisällä. Toisaalta puolet aikoo myös vertailla eri ruokaryhmien välisiä hiilijalanjälkiä. He haluavat tietää millaisilla valinnoilla voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

Ruokaketjun toimijat pitivät suurena haasteena viestiä ymmärrettävästi esimerkiksi tomaatin ja juuston ilmastovaikutusten eroista.

Ruokaketjun toimijat pitivät suurena haasteena viestiä ymmärrettävästi esimerkiksi tomaatin ja juuston ilmastovaikutusten eroista. Siinä kun tulisi huomioida myös esimerkiksi tuotteen ravintotiheys, sosiaalinen kestävyys ja eläinten hyvinvointi.

Kokoluokka tärkeintä hahmottaa

Eri merkintätapojen kesken suosituimmaksi äänestettiin tuttu skaalamerkki.

Eri merkintätapojen kesken suosituimmaksi äänestettiin tuttu skaalamerkki, joka löytyy jo monista ruuista etenkin leipien ja ryynien valikoimissa. Skaalaa kannatti yli 35 prosenttia vastaajista. Siinä hiilijalanjälki vertautuu kaikkiin elintarvikkeisiin.

Merkissä vasemman reunan vihreä piirakkapala kertoo alhaisimmasta päästöluokasta ja oikealle päin siirryttäessä päästöt kasvavat kohti punaista reunapalaa. Merkin katsottiin ohjaavan kuluttajia kohti vähäpäästöisempää ruokavaliota.

Kolmasosa haluaisi saada merkin, joka kertoisi tuotteen olevan vähäpäästöinen omassa tuoteryhmässään. Tätä kannattavat muistuttivat, että ihminen valitsee ruoka-aineita vertailemalla tuotteita tarvitsemansa ruokaryhmän sisällä.

Tarkka päästöluku per 100 grammaa tuotetta puhutteli 18 prosenttia vastaajista.

Kohti yhteistä tahtoa?

Suomessa pallo on ensisijaisesti yrityksillä, katsoo ilmastohankkeen tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri MTT:stä. Hankkeen päämääränä on saada aikaan alan yhteinen näkemys ja tahtotila ympäristö- ja ilmastomerkinnöistä.

Osa ruokayrityksistä aikoo lähteä käyttämään yhtenäistä merkkiä, osa ei tällä hetkellä näe sitä tarpeelliseksi tai pitää sitä suorastaan vahingollisena suomalaisen tuotannon kilpailukyvylle.

MTT:n vuonna 2011 alkanut Climate Communication II –hanke päättyy syyskuussa. Nyt julkaistu kuluttajatutkimus toteutettiin yhdessä Taloustutkimuksen kanssa vuosi sitten. Sähköiseen kyselyyn vastasi reilut tuhat suomalaista. Lisäksi kuluttajat keskustelivat pienryhmissä.

"Maailmalla pöhistään mielettämästi hiili- ja ympäristöjalanjälkien laskemisesta, merkitsemisestä ja viestimisestä."

Marraskuussa 2012 MTT julkaisi laskentaohjeet elintarvikkeiden ilmastovaikutusten laskemiseksi. Yhdenmukainen laskentaohje on Katajajuuren mielestä kansainvälisestikin edistyksellinen.

- Maailmalla pöhistään mielettämästi hiili- ja ympäristöjalanjälkien laskemisesta, merkitsemisestä ja viestimisestä. Yhtenäisiä menetelmiä ei muualla vielä juuri ole saatu sovittua, hän huomauttaa.

Lähimpänä lienee pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki. Sen kriteereitä leivälle viimeistellään parhaillaan kesälle suunniteltua julkistusta varten. Pitkään sommiteltu kriteeriluonnos on saanut ristiriitaisen vastanoton. (Ruokatieto)