Kuntaruokailu voisi lähestyä hyvinvointipalveluja

07.04.2011
Julkiset ruokapalvelut voivat tulevaisuudessa olla osa hyvinvointipalveluja, jotka tarjoavat kuntalaisille ruuan lisäksi ravitsemusneuvontaa sekä räätälöityjä terveys- ja liikuntapalveluja. Näin hahmotteli yritysfuturologi Tarja Meristö Laurea-ammattikorkeakoulusta puhuessaan keskiviikkona Kuntaruokailun asiantuntijat KRA ry:n 40-vuotisjuhlaseminaarissa Tampereella.

Meristö arveli, että tulevaisuuden ruokapalvelu voi toimia vaikkapa franchising-periaattella ja hankkia kilpailuetunsa esimerkiksi käyttämällä paikallisesti tuotettuja raaka-aineita. Tai olla osa brändivetoista palveluketjua, joka on yhdistetty hotelli- ja ravintola-alaan.

– Varmaa on vain se, että tulevaisuudessa ympäristöasiat, terveellisyys ja turvallisuus ovat yhtä itsestään selviä asioita ruoka-alalla kuin se, että takissa on oltava vasen hiha, Meristö vertasi.

Kuntaruoka mukaan strategioihin

Julkisten ruokapalvelujen merkitystä kuntalaisten terveydelle korosti myös KRA:n puheenjohtaja, Espoo Cateringin toimitusjohtaja Minna Ahola. Hän muistutti, että ravitsemuksellisesti täysipainoiset ateriat ovat hyvä tapa vaikuttaa kuntalaisten terveyteen.

– Kun kuntalaisten terveys on hyvä, kunta säästää terveydenhoitomenoista. Siksi kuntaruuan laadusta ja resursseista on huolehdittava jatkossakin, ja kuntaruokailu olisi otettava mukaan kuntien hyvinvointistrategioihin, Ahola esitti.

Suomalaisten kuntien ammattikeittiöt tarjoavat päivittäin noin 1,8 miljoonaa ateriaa. Ammattikeittiöiden asiakkaita ovat muun muassa päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmiset ja sairaalapotilaat sekä kuntien oma henkilöstö.

Lapset ja nuoret saatava liikkumaan

Samansuuntaista viestiä toi myös UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Hän näki suurena ongelmana lasten ja nuorten liikkumattomuuden, joka yhdessä herkkupitoisen ruokavalion kanssa johtaa ylipainon lisääntymiseen.

– Maailman terveysjärjestön WHO:n tekemässä kansainvälisessä koululaistutkimuksessa selvisi, että tarkastelluista länsimaista suomalaislapset vähentävät murrosiässä liikuntaansa eniten. Yksi selittävä tekijä on ruutuajan eli television, internetin ja tietokonepelien parissa vietettävän ajan merkittävä lisääntyminen, Vasankari kertoi.

Hän totesi, että lasten ja nuorten ruokatottumukset ovat pitkällä aikavälillä menneet hyvään suuntaan. Mutta samalla myös ravitsemuksellisesti heikkolaatuisen syötävän kuten pikaruoka-annosten, virvoitusjuomien ja suolaisten naposteltavien kulutus on lisääntynyt.

– Käynnissä on pirullinen trendi, jonka kääntäminen vaatii kovia toimia yhteiskunnalta. Tarvitaan valtion normiohjausta sekä useiden tahojen yhteistyötä, myös kolmannen sektorin ja koulujen. Ennen kaikkea lapsiperheet on saatava liikkeelle, ja eniten tukea tarvitseville on kohdennettava ohjattua toimintaa, Vasankari vaati.

Hän muistutti, että yhteiskunnalle on halvempaa kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan aktiivisesti kuin maksaa myöhemmin mitääntekemättömyyden lasku.

Yhteisömedia haltuun pala palalta

Terveys ja ruoka kuuluvat niihin aiheisiin, jotka kiinnostavat ihmisiä eniten myös sosiaalisessa eli yhteisöllisessä mediassa somessa, totesi viestintäkonsultti Salla Syrman Aleksin Kaiusta. Hän kertoi, että esimerkiksi Facebookissa on jo 1,875 miljoonaa suomalaista, ja blogeja on Suomessa vähintään 160 000.

– Yhteisöllisessä mediassa on ennen kaikkea kysymys vuorovaikutuksen, osallistumisen ja keskustelun uudesta ympäristöstä. Siellä ei toimi ajatus, että kohdistetaan markkinointia asiakkaalle, vaan asiakkaiden vapaaehtoinen osallistuminen on olennaisen tärkeää, Syrman korosti.

Hän kannusti ruokapalveluja lähtemään rohkeasti yhteisölliseen mediaan, kunhan pelisäännöt on mietitty selviksi. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, vaan ottaa some haltuun pala palalta.

– Kannattaa opetella tuntemaan tärkeimmät somen palvelutyypit ja ilmiöt, ja perehtyä niihin, jotka ovat oman työn kannalta olennaisimpia. Vasta sitten on aika pohtia, mikä on kullekin organisaatiolle oikea tapa osallistua yhteisömediaan, Syrman opasti. (Ruokatieto – Minna Nurro)

Julkiset ammattikeittiöt haluavat selvittää sopiiko D-vitaminoimaton luomumaito lapsille ja nuorille (21.3.2011)
Suuret hankintarenkaat kokevat vaikeaksi yhdistää paikallisesti tuotettuja ruokaeriä (12.11.2010)
Ruokapalveluala tarjoaa kiinnostavia töitä tulevaisuudessakin (29.10.2010)

Muualla verkossa:
Kuntaruokailun asiantuntijat ry