Lähiruokatutkimus: Suomessa ei ole ruokaa tiedostavaa nuorisoa

01.02.2013
Suomalaisista 80 prosenttia haluaa lisää lähiruokaa koulu- ja työpaikkaruokailuun sekä alkuperän näkyviin. Tuottajajärjestö MTK:n tutkimus paljasti kuitenkin, että ruuan vastuullisuudessa nuoret ja opiskelijat eivät ole kuluttajien etujoukoissa. Liki puolet kuluttajista ei tiedä miten ruokaa Suomessa tuotetaan.

Nuoret ja opiskelijat painottavat keskimääräistä vastaajaa vähemmän lähiruokaa, eläinsuojelua, ympäristöä ja kotimaisuutta. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut puolestaan ovat näiden kannalla. Kyse lienee tiedosta tai sen puutteesta, päätteli tutkimuksen toteuttaneen Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila.

Ikäryhmistä nuorimmassa 18 - 24-vuotiaissa eläinkuljetusten valvonnan tiukentamista EU-alueella kannatti 33 prosenttia ja kaikista vastaajista 60 prosenttia. Ravinteiden tehokkaampaa kierrätystä ruuan alkutuotannossa kannatti kaikista vastaajista 63 prosenttia, nuorista vain 50 prosenttia. 45 - 64-vuotiailla kannatusluvut lähentelivät 70 prosenttia. Kysymyksen asettelussa kierrätystä perusteltiin ympäristöpäästöjen vähenemisellä. Yli kymmenesosa vastaajista ei osannut sanoa kantaansa näihin aiheisiin.

Osalle ihmisistä tällaiset kysymykset ovat vaikeita vastata, koska pohjatiedoissa on aukkoja. Moni jättää neutraalin vastauksen, kun kysytään eläinlääkkeiden ja hormonien käytöstä, ympäristövaatimusten tasosta tai laidunnuksen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Kysely tehtiin syys-lokakuussa 2012, ennen kuin paljon julkisuutta ja palkintoja saanut toimittaja Elina Lappalaisen kirja Syötäväksi kasvatetut julkaistiin.

Tukien pantava ravinteet kiertämään

Lähiruokaa, kiitos! Mutta.. – tutkimus selvitti suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteita. Tiedot keräsi Taloustutkimus Suomi tänään –kirjekyselyssään 3 900 suomalaiselta.  

Ennen kaikkea haluttiin tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä ruokajärjestelmän sisällä.

Tutkimuksessa kaksi kolmesta suomalaisesta ilmaisi haluavansa enemmän ympäristönsuojelua vastikkeena viljelijöille maksettavista maataloustuista. Ennen kaikkea haluttiin tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä ruokajärjestelmän sisällä. Ruuantuottajista tosin vain kolmasosa oli tätä mieltä. 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila iloitsi siitä, että viisi kuudesta kuluttajasta haluaa, että Suomessa tuotetaan ruokaa tulevaisuudessakin. vain kolme prosenttia piti Suomesa liian pohjoisena maana ruuantuotantoon.

- Viljelijän työ, toimeentulo ja maataloustuki saivat kansalta ymmärrystä ja kannatusta, hän sanoi.

Tukien ja ruuan hinnan yhteyttä ei tunneta

Kaksi kolmesta suomalaisesta oli myös maataloustukien jatkamisen kannalla. Marttila uskoo mielipideilmaston lientyneen, koska kuluttajien ymmärrys ruuantuottajan työstä on kasvanut, samoin tuottajan ymmärrys kuluttajan tarpeista.

Maataloustukia pääosin kannatetaan, koska niitä pidetään ruuantuottajan palkan lisänä. Maatalouden tukia ei sen sijaan osata yhdistää ruuan kuluttajahintaan. Vain neljännes suomalaisista tunnistaa, että maataloustuet alentavat ruuan kuluttajahintoja. Ruuantuottajistakin alle 60 prosenttia tunnistaa tämän yhteyden. Ilman tukia kuluttajan olisi itse maksettava ruuantuotannon todellinen hinta suoraan omasta pussistaan.

 Jopa joka viides suomalainen arvioi, että viljelijät ansaitsevat Suomessa enemmän kuin palkansaajat keskimäärin.

Viljelijää luullaan hyvätuloiseksi

Ruuantuottajien ansiotasosta suomalaisilla on kuitenkin vain hailea aavistus. Jopa joka viides suomalainen arvioi, että viljelijät ansaitsevat Suomessa enemmän kuin palkansaajat keskimäärin.

Todellisuudessa maatalousyrittäjäperhe sai työlle ja pääomalle korvaukseksi vuonna 2011 hieman alle 21 000 euroa, osoitti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n kannattavuuslaskenta.  Se vastaa noin 1 750 euron kuukausiansiota.

Kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio vuonna 2011 oli Tilastokeskuksen mukaan 3 100 euroa ja mediaaniansio 2 800 euroa. Monella maatilalla toinen tai molemmat puolisot hankkivat tuloja tilan ulkopuolelta.

Ruokakeskustelua tarvitaan jatkuvasti

Selvityksen pääviesti oli, että tiukempaa tietoa ruuantuotannosta tarvitsevat etenkin nuoret ja pienituloiset. EU:n ruokapolitiikasta lisää tietoa tarvitsevat kaikki suomalaiset viljelijöitä myöten.

MTK:n Marttila haastaa suomalaisia käymään keskusteluja ruuasta. Selvityksen julkaiseminen oli yksi tapa herättää niitä. Tutkimuksen tekoon päätettiin ryhtyä syksyllä pidetyn, markkinointipalkintojakin niittäneen tuottajahintakampanjan suunnittelun yhteydessä.

Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen totesi tutkimuksen julkistustilaisuudessa pidetyssä paneelikeskustelussa panneensa merkille, että tulosten mukaan keskustan ja vihreiden kannattajat olivat lähimpinä toisiaan kaikista kuluttajista. Molemmat kannattivat ympäristöpainotteista kotimaista ruokaa.

Kimmo Tiilikainen, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja entinen luomuvihannesviljelijä, koki pientä huolta siitä, onko nyt oikeasti niin, etteivät nuoret ja opiskelijat jaksa kantaa huolta ympäristöstä ja kotimaisesta ruuasta.

Politiikalla haitat suoraan kuluttajahintaan

Päivittäistavarakauppayhdistyksen puheenjohtaja Kari Luoto ei hämmästynyt maataloustukien hatarasta tuntemuksesta. Niistä ei hänestä tiedoteta eikä keskustella riittävän laajasti ammattilehtien ulkopuolisessa mediassa.

Tynkkynen totesi, että nykyiset ympäristötuet on todettu hinta-laatusuhteeltaan tehottomiksi, eikä maatalouteen suunnattu tuki muutenkaan välttämättä palvele kuluttajan ruokalaskua parhaiten.  

- Eikö ruuan hintaa saisi paremmin alas leikkaamalla maataloustuet ja siirtämällä rahat ruuan arvonlisäveron alentamiseen, Tynkkynen ehdotti.

Hän huomautti, että tavallisen ruuan hinnassa emme välttämättä maksa kaikkia siitä aiheutuvia yhteiskunnallisia haittoja. Esimerkiksi energiavalinnat tai työhyvinvointi voivat kuormittaa yhteiskuntaa.

- Tähän voidaan politiikalla puuttua laittamalla haitoille oikea hinta, joka näkyy ruoka-aineiden kuluttajahinnassa. Siten yhä useammalle tulee rahallinen mahdollisuus tehdä oikeita valintoja, Tynkkynen sanoi.     

Kohti suomalaista laatujärjestelmää

Tuottajien Marttila puolestaan halusi siirtyä ylhäältä tulevasta sääntelystä kohti ruuan alkutuotannon laatujärjestelmiä. Hänestä suomalaisen laatujärjestelmän eteen työskentely olisi enemmän tilalla tekemistä ja uskottava toimintamalli kuluttajan suuntaan.

Suomen lain säätelemää ja neuvonnan suosittelemaa tuotantotapaa on pidetty kansainvälisesti korkeatasoisena.

Kauppa näkee Luodon mukaan ruuantuotannon laatujärjestelmät tämän päivän edellytykseksi. Kauppa on useamman vuoden ajan ehdotellut tuottajapuolelle kansainväliseen laatujärjestelmään Global GAPiin liittymistä. Pöydällä on myös ollut ehdotus oman laatujärjestelmän sorvaamisesta.

Suomen lain säätelemää ja neuvonnan suosittelemaa tuotantotapaa on pidetty kansainvälisesti korkeatasoisena. Pulmana on, ettei sitä ole koottu yhtenäiseksi tuotantotavan määritelmäksi, vaan vaatimukset on siroteltu ympäri lakitekstejä ja hyvien käytäntöjen ohjeita.

Lähiaikoina ympäristöasiat ja ruokamarkkinoiden toiminta ovat kuumia kysymyksiä myös EU:ssa, Marttila ennusti.

Ruokavalintoihin vaikuttavat jatkossakin tiedon taso ja tulonjako. Onko varaa ja tajua valita. (Ruokatieto)