Lapsena opitut ruokatottumukset vaikuttavat terveyteen aikuisiässä

30.05.2014
Makumieltymykset muodostuvat varhain, ja ne vaikuttavat lasten ruokatottumuksiin. Mieltymykset ja tottumukset heijastuvat terveyteen aikuisiässä. Ruuan koettu maku ja herkullisuus ovat ominaisuuksia, jotka vaikuttavat aikuisiässä voimakkaimmin ruuan valintaan.

Vanhempien tehtävä on rakentaa ruokaympäristö, jossa lapsi voi totutella monipuoliseen ruokavalioon ja opetella tunnistamaan kylläisyydentunteen. Hyvässä ruokaympäristössä on laaja ja vaihteleva valikoima terveellisiä ruoka-aineita.

"Lapsi on motivoitunut matkimaan hänelle merkityksellisiä ihmisiä."

Lasten tunnesyömistä Helsingin yliopistossa tutkiva Leena Valta kertoo, että lapsi oppii ruokatottumuksia hoitajaltaan, ja etenkin omalta äidiltään.

– Lapsi on motivoitunut matkimaan ihmisiä, jotka ovat hänelle merkityksellisiä, Valta sanoi 27. Terveyskasvatuksen ajankohtaispäivässä Tampereella.

Milloin on nälkä?

Valta tekee parhaillaan opinnäytetyötään lasten tunnesyömisestä. Tunnesyömisellä on suuri rooli esimerkiksi lihavuuden synnyssä.

– Monipuolisen makumaailman lisäksi vanhempien kannattaa opettaa lapsi tunnistamaan kylläisyydentunne. Silloin lapsi ei ole ymmällään ruokaärsykkeiden tulvassa.

Kylläisyyden tunnistamista voi opettaa yksinkertaisilla kysymyksillä: Onko nälkä? Tuntuuko kylläiseltä? Ja jos olo on jo kylläinen, ei lautasta tarvitse syödä tyhjäksi asti.

Sosiaalisuus oppimisen takana

Ruokatottumusten ja ruokamieltymysten oppimisen taustalla ovat mielleyhtymät ja sosiaalinen oppiminen. Mielikuvien avulla opitaan yhdistämään esimerkiksi makea maku energiapitoisuuteen.

Lapsuudenkodin pullan ja kanelintuoksu voi muistuttaa turvallisuudesta.

– Ruoka liittyy myös tunteisiin. Esimerkiksi lapsuudenkodin pullan ja kanelintuoksu voi muistuttaa turvallisuudesta, ja myöhemmin aikuisuudessa pullansyönnillä voidaan hakea helpotusta turvattomuuden tunteeseen, Valta sanoo.

Sosiaalisessa oppimisessa lapsi havainnoi toisten käyttäytymistä. Lapsi kopioi vanhempien käyttäytymistä, asenteita ja arvoja. Äidin ja isän lisäksi lapsi matkii mielellään myös sisaruksiaan, ja vanhemmilta sisaruksilta omaksutaan mallia herkemmin kuin nuoremmilta.

– Kaikkein motivoitunein lapsi on kuitenkin matkimaan satuhahmoja, kuten supermiehiä ja prinsessoja, Valta muistuttaa.

Vallan mukaan mainostajat tuntevatkin tämän hyvin, ja satuhahmoja hyödynnetään lapsille suunnattujen tuotteiden markkinoinnissa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa lauantaiaamupäivän lastenohjelmien tauoilla 80 prosenttia mainoksista koski ruokaa, joista 70 prosenttia runsasenergistä ruokaa.  Sama suuntaus on nähtävissä myös Suomessa.

Mitä ruokaa on lasten ulottuvilla?

Sikiölle kehittyy makuaisti jo 16 viikon ikäisenä. Odottavan äidin oma monipuolinen ruokavalio altistaakin sikiön useille eri mauille.

"Ovatko porkkanat pilkottuina pöydässä vai pussissa jääkaapin vihanneslaatikossa?"

Myöhemmin ruokatottumuksia muovaa voimakkaasti lapsen kotiympäristö, eli vanhempien asenteet, arvomaailma, ruuanvalmistustaidot ja ruokailutilanteet sekä sosioekonomiset ja monet muutkin tekijät.

– Siihen, mitä lapsi lopulta syö, vaikuttaa ruuan tuoksu, maku ja tunne sekä mitä ruokia on nopeimmin käyttövalmiina saatavilla. Ovatko esimerkiksi porkkanat pilkottuina pöydässä vai pussissa jääkaapin vihanneslaatikossa?

Kasvun myötä lapsen maailma laajenee itsenäisesti ulos kodin ovesta ja kokemuspiiriin astuu uusia ruokatottumuksiin vaikuttavia tekijöitä kuten kaverit, media ja kouluruoka.

– Yläkouluiässä sosiaalinen paine rajoittaa ruokavalintoja. Huolestuttavaa on se, että vain reilu puolet tämän ikäisistä syö perheen yhteisen ilta-aterian, Valta harmittelee.

Uusia ruokia sitkeästi

Lapsuudessa muodostuneet makumieltymykset ovat verrattain pysyviä. Merkityksellisten ihmisten lisäksi makumieltymysten syntyyn vaikuttavat toistot ja tuttuus.

Kaksivuotias tarvitsee tavallisesti 10 maistamiskertaa uuteen makuun tottuakseen, kun viisivuotias tarvitsee niitä jo 15.

– Lapsuuden monipuolinen ruoka-ainevalikoima ja toistot edistävät uusiin ruokiin tottumista myös aikuisiällä.

Uusien ruokien pelko eli neofobia ja valikoiva syöminen ovat lapsilla yleisiä, ja ne saattavat yksipuolistaa ruokavaliota. Peloista päästään, kun merkitykselliset ihmiset johdonmukaisesti kannustavat lasta maistamaan.

Makukokemus on yksilöllinen

Erityisesti äidillä on vaikutusta uusien ruokien pelon voittamiseen. Myös tutun miellyttävän maun avulla voi opetella pitämään aluksi vastenmieliselle maistuneesta ruoka-aineesta.

"Yksilölliset makukokemukset muodostuvat aiempien päälle."

– Yksilölliset makukokemukset muodostuvat aiempien päälle ja ovat tutkimusten mukaan osin perinnöllisiä.

Siksi makuasioista ei kannata kiistellä. Yksi voi kokea karpalon karvauden miellyttävänä ja toinen vastenmielisenä. Ihmisellä on luontainen mieltymys suolaiseen ja makeaan, mutta makujen voimakkuuden miellyttävyydessä ihmisten välillä on eroja. (Ruokatieto - Kaisu Meronen)