Normaali versio

Lapsilla puutteelliset käsitykset ruuan alkuperästä

20.06.2013
Lapsilla ei ole kovin selvää käsitystä siitä, mistä ruoka lautasillemme tulee. Suomessa ja Englannissa julkaistut selvitykset kertovat, että ruokakasvatusta pitäisi lisätä molemmissa maissa. Ruuan alkuperän tietäminen kuuluu kuluttajataitoihin.

Lapset saivat kertoa missä ruoka kasvaa ja miten se päätyy lautaselle.

Essi Kulju selvitti Helsingin yliopistossa kotitaloustieteen kandidaatin tutkielmaansa varten 7-vuotiaiden helsinkiläislasten käsityksiä ruuan alkuperästä. Lapset saivat kertoa missä ruoka kasvaa ja miten se päätyy lautaselle.

Myös Britannian ravitsemussäätiö British Nutrition Foundation BNF julkaisi keväällä kansallisen koululaisselvityksen yli 27 000 5-16-vuotiaan lapsen käsityksistä muun muassa ruuan alkuperästä.

Possusta makkaraa, lehmästä maitoa

Suomessa Kulju määritteli sanan ”alkuperä” niin, että se käsitti ruuan kasvatukseen, kuljettamiseen, jalostamiseen ja myymiseen liittyviä tekijöitä.

Kulju selvitti 19 ensimmäistä luokkaa käyvän lapsen käsitystä maidon, porkkanan, leivän ja lihan, selvityksessä makkarana esitettynä jalosteena, alkuperästä.

Leivän alkuperä ja tuotannon vaiheet olivat huonoiten lasten tiedossa.

Todenmukaisin käsitys lapsilla oli maidon ja makkaran alkuperästä ja reitistä ruokalautaselle. Vierainta lapsille olivat ylipäätään raaka-aineiden jalostukseen liittyvät tuotantovaiheet. Leivän alkuperä ja tuotannon vaiheet olivat huonoiten lasten tiedossa.

Ruokaketjua vaikea hahmottaa

Lasten tietämystä ruuan alkuperästä hämärtää se, että ruoka ostetaan kaupasta, eikä sitä tuoteta itse. Ruokamme tulee nykyisin myös hyvin eri puolilta maailmaa, ja valmisruokien käyttö on lisääntynyt. Lisäksi ruuan tuotantoketju on pitkä ja monivaiheinen.

Lapset eivät esimerkiksi tiedä, mikä on kasvien normaali kasvukausi.

Ruoka ei ole enää yhtä kausiluontoista kuin ennen on ollut, jolloin lapset eivät esimerkiksi tiedä, mikä on kasvien normaali kasvukausi.

Kulju pohtii, miksi ja minkä ruokien alkuperä lasten ylipäätään pitäisi tuntea. Joku voi esimerkiksi tuntea hyvin jonkin eksoottisen ruuan alkuperän. Määrittely onkin hankalaa. Kuljun selvitykseen valitsemat ruuat kuuluvat täysipainoiseen ruokavalioon ja lautasmalliin.

Alkuperä vaikuttaa kulutuspäätöksiin

Kuljun mielestä lasten tietämystä ruuan alkuperästä pitäisi lisätä siksi, että alkuperä vaikuttaa ruuan kulutuspäätöksiin, ja alkuperän tunteminen on kuluttajuustaito.

"Ruokatietouden parantaminen kohenisi ruokakasvatuksella."

Kotitalousopettajan koulutusohjelmasta valmistunut Kulju toteaa, että ruokatietouden parantaminen kohenisi ruokakasvatuksella.

Lasten käsityksiä ruuan alkuperästä on tutkittu melko vähän Suomessa. Aihetta kannattaisi Essi Kuljun mielestä tutkia lisää, jotta ruokakasvatusta osataan suunnata paremmin.

Juustoa saadaan kasveista

Britanniassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa lapsilta ja nuorilta kyseltiin muun muassa leivän, juuston, pekonin, voin, munien, maidon, perunoiden, parsakaalin ja perunalastujen alkuperää.

Yksi kymmenestä yläkoululaisesta uskoi tomaattien kasvavan maan alla.

Tulosten mukaan lähes kolmannes alakoululaisista uskoi juuston olevan peräisin kasveista, ja viidennes uskoi kalapuikkojen olevan peräisin kanasta. Yksi kymmenestä yläkoululaisesta uskoi tomaattien kasvavan maan alla. Yli kolmannes 5-8-vuotiaista ja lähes viidennes 8-11-vuotiaista uskoi pastan olevan peräisin eläimistä. Kolme neljästä lapsesta oli kiinnostunut tietämään ruokansa alkuperästä aina tai ainakin välillä.

BNF toteaa joidenkin tulosten osoittavan lasten ja nuorten vieraantumista alkutuotannosta. Rohkaisevana tuloksena BNF piti sitä, että suurin osa nuorimmista alakoululaisista tunnisti lautasmallin (eatwell plate). Neljän erilaisen lautasen joukosta oikean lautasmallin tunnisti 45 prosenttia vastanneista.

BNF:n mukaan Britannian koulut tarvitsevat kansalliset ohjeet ravitsemuskasvatukselle. Lasten ja nuorten ravitsemuskasvatus on erityisen tärkeää nyt, kun lasten lihavuus osoittaa lisääntymisen merkkejä. (Ruokatieto – Anja Hiltunen)