Lasten ruokakulttuurista varttuu pohjoismainen verkosto

03.04.2012
Pohjoismaat haluavat kehittää yhdessä lasten ruokakulttuuria. Hyviä ruokatottumuksia ja hyvinvointia rummuttavista hankkeista aiotaan koota pohjoismainen verkosto Uusi pohjoismainen ruoka –ohjelman sisään. Esikartoitus löysi 78 pohjoismaista, lapsille tarkoitettua ruokahanketta.

Vuoden 2011 aikana tehty lasten ruokakulttuuriselvitys kirjasi eniten projekteja Suomesta. Suomesta mainitaan 24, Ruotsista 18, Norjasta 20 ja Tanskasta 16 lasten ravitsemukseen liittyvää hanketta, joista osassa on mukana myös liikuntaa ja muita hyvinvointia edistäviä tottumuksia.

Suomessa voisi arvion mukaan olla enemmän ruuan aistittavuuteen liittyvää ruokakasvatusta. Terveellisyys ja hyvä elinikäinen ravitsemus meillä on jo huomioitu, mutta makuja uupuu.

Lisää eri-ikäisten lasten yhteistyötä

Raportin työstivät Meyers Madhusin johtaja Emil Bruun Blauert ja Sara Emilie Johansen Tanskasta, Stina Algotson Allebarnsrätten-järjestöstä Ruotsista, Arja Lyytikäinen Sapere-makukouluprojektista Suomesta sekä Norjasta Stine Sem Smakens Uke –makuviikkohankkeesta ja Lene Gjelsvik lasten ruokakulttuurikeskus Geitmyrasta.

- Hyvät ruokatottumukset tulisi nähdä mielihyvää tuottavana investointina, joka maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä, sanoo Emil Bruun Blauert.

Työryhmän mukaan Pohjoismaissa on käytetty paljon luovuutta laadukkaiden ruokahankkeiden luomisessa. Niitä toteutetaankin enemmän henkisen kuin rahallisen pääoman keinoin. Kaikissa projekteissa on huomioitu myös kestävä kehitys ja luonnonläheisyys.

Verkostoitumisen toivotaan saattavan hyvät ideat ja toimivat käytännöt kaikkien Pohjoismaiden käyttöön. Esimerkiksi Norjassa kuudesluokkalaisille kehitetty makujen viikko aiotaan nyt toteuttaa myös Färsaarilla. Yhteisenä tavoitteena Pohjoismaissa pidetään eri-ikäisten lasten välisten suhteiden huomioimista ruokakasvatuksessa.

Suomessa ja Ruotsissa on muista Pohjoismaista poiketen maksuton ruokailu niin päiväkodeissa kuin kouluissa ja se näkyy hankkeiden ikäryhmissä. Selityksessä ehdotetaan, että ruokakasvatuksessa useammin huomioitaisiin myös muut ikäryhmät, kuten esikoululaiset sekä kotihoidossa olevat lapset.

Verkostoitumisella voimaa viestille

Lasten ruokakulttuurille kaivataan omaa konferenssia. Se voitaisiin järjestää vuosittain tai joka toinen vuosi esimerkiksi uusi pohjoismainen ruoka –ohjelman vuosikokouksen yhteydessä. Verkosto voisi pitää tiiviimpää yhteyttä perustettavalla digitaalisella foorumilla, jossa hyödynnettäisiin myös yhteisömediasovelluksia.

Lyytikäinen ja Algotson toteavat, että pohjoismainen yhteistyö ruokakasvatuksessa lisää kansallisten viranomaisten ja päättäjien kiinnostusta lapsille tarjottuihin aterioihin. Samalla kasvaa tietoisuus siitä, mikä merkitys lasten ruokakulttuurin edistämisellä on.

Viime syksynä Suomessa vieraillut Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman pääsihteeri Einar Risvik muistutti Pohjoismaiden olevan ainutlaatuisia siinä, että täällä otetaan lapset mukaan ruokakulttuurihankkeisiin. Lasten näkökulma ja ruuasta saama mielihyvä huomioidaan, kun vaikkapa Ranskassa gastronomian kehittämisen ei katsota kuuluvan lapsille.

Pohjolassa pidetään tärkeänä, että tulevat ruuan valitsijat voivat tutustua omaan ruokakulttuuriinsa, arvostaa sitä ja viedä sitä eteenpäin. (Ruokatieto)

Ruokavisa tutustuttaa yläkoululaiset ruokaketjun vastuullisuuteen (24.2.2012)Kouluruoka on ikkuna yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin (22.2.2012)Raportti: Ruoka ja ateriat tulee laskea luoviin aloihin (15.11.2011)
Uutta pohjoismaisessa ruuassa on kokonaisvaltainen lähestymistapa (11.10.2011)

Muualla verkossa:
Ny nordisk mat: 78 Creative Initiatives on Children, Food and Health in the Nordic countries
Ny nordisk mat: Born og Mad i Norden (pdf) Raportti tanskaksi