Leivälle valmistuu tänä vuonna ympäristömerkki

Leivän ympäristökriteereitä on kartoitettu ja valmisteltu vuodesta 2008 lähtien. Sekä kulunut aika että nyt julkaistun kriteeriehdotuksen monipolvisuus kertovat työn hankaluudesta. Ruuan ympäristövaikutuksia on nykytiedon valossa vaikeaa kiteyttää yhteen, oikeassa elämässä toimivaan merkkiin.

Mitä mieltä luomuvaatimuksesta?

Pohjoismaiden ja EU:n ympäristömerkkejä Suomessa hallinnoiva Ympäristömerkintä – Motiva Services Oy esitteli leivän ja leipomoiden kriteeriehdotusta sidosryhmille viime viikolla. Osa merkin vaatimuksista on pakollisia, ne on jokaisen hakijan täytettävä. Niiden lisäksi on kehitetty pistein arvioitavia vaatimuksia, jotka antavat joustoa joihinkin osa-alueisiin, kunhan minimipistemäärä täyttyy.

Kriteerien pääpaino on leivän raaka-aineissa.

Kriteerien pääpaino on leivän raaka-aineissa. Vaatimuksia on myös leipomon energiankäytölle, pakkauksille, kemikaaleille, jätteenkäsittelylle, kuljetuksille ja työympäristölle sekä ravitsemuslaadulle.

Kriteereitä voi kommentoida maaliskuun 4. päivään saakka. Työryhmä toivoo ruoka-alalta lausuntoja etenkin luomuraaka-aineita, tavanomaisesti viljeltyä viljaa, leipomon energiankäyttöä ja pisteiden jakoa koskeviin vaatimuksiin. Pohjoismainen projektiryhmä käsittelee lausuntoja ja pyrkii julkaisemaan leipomoiden ja leivän ympäristömerkin kesällä 2013.

Yksittäisessä leivässä vähintään 15 prosenttia raaka-aineiden painosta on oltava luomua.

Luomujauho voi rajoittaa

Leipomon on vuositasolla käytettävä ainakin 3 painoprosenttia luomuraaka-aineita. Tämä tarkoittaa sitä, että leipomon on kuuluttava myös luomuvalvontaan. Yksittäisessä leivässä vähintään 15 prosenttia raaka-aineiden painosta on oltava luomua.

Tuoteryhmäpäällikkö Niina Tanskanen Ympäristömerkinnästä arvioi, että luomujauhon saanti voi rajoittaa merkin käyttöä. Pohjoismaissa viljelyalasta 5 – 14 prosenttia on luomuviljelyssä, mutta luomujauhojen osuus markkinoista on vain 0,7 - 1,7 prosenttia.

Osittaista luomuvaatimusta pidettiin luomu- ja ympäristömerkkejä sekoittavana. Myös kriteeripäällikkö Karin Bergbom Ympäristömerkinnästä pitää vaikeana hahmotella, missä luomu on ylivoimainen. Energiankäytön tai ympäristöpäästöjen suhteen yksiselitteistä eroa tavanomaiseen ruokaan ei ole osoitettu.

- Luomulla voidaan sen sijaan varmistaa ympäristölle myrkyllisten kemikaalien vähäisempi käyttö, hallittu ravinteiden kierto ja luonnon runsaampi monimuotoisuus. Luomumerkin mukana kulkee jäljitettävyys pellolle tai navettaan, Bergbom toteaa.

Jäljitettävistä, kestävistä raaka-aineista

Merkkiä havittelevan leipomon tulee leipoa Joutsenmerkittyä leipää jauhoista. Paistopiste ei siis voi olla Joutsenmerkitty leipomo, eikä sitä saa elintarvikevalvonnan mukaan muutenkaan saa kutsua leipomoksi. Eikä leipomo voi täyttää merkin kriteereitä vain toimintojensa puolesta, sen tulee myös myydä Joutsenmerkittyä leipää.

Yritys voi tuottaa myös muita leivonnaisia ja konditoriatuotteita, joilla ei ole ympäristömerkkiä. 

Merkkileipomon kilomääräisestä vuosituotannosta ainakin puolet on oltava leipää. Yritys voi tuottaa myös muita leivonnaisia ja konditoriatuotteita, joilla ei ole ympäristömerkkiä.  

Raaka-aineista vilja on jäljitettävä maahan ja valmistuspaikkaan. Palmuöljyä käytettäessä sen on oltava kestävästi sertifioitua. Tuotteet eivät saa sisältää teollisuudessa muodostuneita transrasvoja. Muuntogeenisiä raaka-aineita ei saa käyttää.

Ruuan merkitsemistä voi jarruttaa se, että vasta murto-osa maailmanmarkkinoilla liikkuvista raaka-aineista on jäljitettävissä alkulähteeseensä saakka ja todistettavasti tuotettu kestävissä olosuhteissa.

Kuulijoiden keskuudesta kommentoitiin etenkin kieltoa käyttää muuntogeenisiä raaka-aineita. Osa kannatti voimakkaasti geenimuuntelun sallimista ympäristömerkittyjen elintarvikkeiden valmistuksessa. Kriteerien kehittäjät perustelivat kieltoa varovaisuusperiaatteella ja sääntöjen yksinkertaistamisella.

Hyvä Ravitsemus osa ympäristöhyötyä

Leivän Joutsenmerkkiin sisältyy myös ravitsemuskriteereitä. Tämä lähestymistapa sai ristiriitaisen vastaanoton suomalaisilta sidosryhmiltä.

Osa elintarvikeväestä haluaisi pitää ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen kokonaan erillään toisistaan ja koki ravitsemusvaatimukset ideologisiksi. Toiset näkevät ruuan terveellisyyden kiinteänä osana ruokajärjestelmän kestävää kehitystä.

Ravitsemuksen pohjaksi on otettu ruotsalaisen Avaimenreikämerkin kriteeristö, jossa esimerkiksi suolaa ja sokeria sallitaan enemmän kuin suomalaisissa julkisen ruuan ravitsemussuosituksissa.

Bergbomin mukaan terveysnäkökulma kulkee käsi kädessä luonnonvarojen kestävän käytön kanssa: on resurssien tuhlausta tuottaa elintarvikkeita, jotka eivät ole ihmisen terveydelle eduksi. Hän korosti, että ravitsemusvaatimus koskee kuitenkin vain merkittyä leipää, ei koko leipomon toimintaa. Joutsenmerkityssä leipomossa saa valmistaa ympäristöleipien lisäksi myös vaikkapa kermakakkuja.  

Osa kuulijoista puolestaan piti ravintosisällön vaatimuksia liian löysinä. Ne eivät esimerkiksi säätele säilöntäaineita. Lisäksi ravitsemuksen pohjaksi on otettu ruotsalaisen Avaimenreikämerkin kriteeristö, jossa esimerkiksi suolaa ja sokeria sallitaan enemmän kuin suomalaisissa julkisen ruuan ravitsemussuosituksissa tai Sydänmerkissä. Näin ympäristömerkityt leivät eivät välttämättä soveltuisi tarjottavaksi suomalaisissa kouluissa ja sairaaloissa. 

Ravitsemuskriteerien raja-arvot luvattiin ottaa vakavaan harkintaan kriteerien viimeistelyvaiheessa.  

Elinkaari taikinakoukussa

Joutsenmerkki on tuotteen elinkaareen perustuva ympäristömerkki. Muita koko elinkaarta tarkastelevia merkkejä ei maailmassa vielä ole olemassa, vaikka ruokajärjestelmän joidenkin osien ympäristövaikutuksia kuuluu useiden merkkien kriteereihin.  

EU:n ympäristömerkki EU-kukka jäikin odottamaan ja seuraamaan, miten Pohjoismaat ratkaisevat Joutsenmerkin kriteereihin liittyvät ristiriidat. Käytännön syistä pienimmille leipomoille voi nytkin olla liian suuri ponnistus käyttää resursseja ympäristömerkin hakemiseen ja joidenkin ehtojen täyttämiseen.

Kriteerien kehittäminen on avoin menettely, jota jatketaan myös ensimmäisten merkkien myöntämisen jälkeen. Joutsenmerkin kriteereitä tiukennetaan 5 - 7 vuoden välein. Pohjoismaisen ympäristömerkin hallinto katsoo, että Joutsenmerkittyä leipää koskevien vaatimusten tulee olla tiukkoja, mutta kohtuullisia, koska kuluttajan kannalta on tärkeää, että kaupan hyllyltä löytyy Joutsenmerkittyä leipää.

Elintarviketeollisuuden näkökulmasta ruuan Joutsenmerkki on yksi osa laajaa vastuullisuushimmeliä. Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuuspäällikkö Anna Vainikainen kertoi Suomen ruokateollisuuden työskentelevän juuri nyt usean ympäristövaikutuksiin liittyvän EU-aloitteen parissa. Valmisteilla ovat muun muassa EU:n energiatiekartta 2050, tiekartta vähähiiliseen talouteen 2050, energiatehokkuusdirektiivi, energiaverodirektiivi ja päästökauppasäännöstö.

Bergbomin mukaan kuluttaja tulee ratkaisemaan onko ruuan ympäristömerkintä toimiva. Ostetaanko ympäristön kannalta varmasti parempaa leipää vai jääkö se kaupan hyllylle. Myös julkiset hankintapäätökset vaikuttavat menekkiin. (Ruokatieto)