Mitä syötiin Pohjolan häissä?

26.02.1999
Tänä vuonna juhlitaan Kalevalan 150-vuotista historiaa, ja kansalliseepoksemme
runoja lausutaan ja lauleskellaan ympäri Suomea erityisesti ensi sunnuntaina
Kalevalan päivänä. Mitä pohjoisen eksotiikkaa ja ikivanhoja euraasialaisia
myyttejä ilmentävässä Kalevalassa oikein syötiin, ja mitä Elias Lönnrot itse
tuumasi terveydestä ja ravinnosta?

Elias Lönnrot teki runonkeruumatkoja rajantakaiseen Vienan-Karjalaan, Savoon,
Hämeeseen, Karjalaan sekä Lappiin ja kokosi Kalevalan kansanrunojen pohjalta
vuosina 1828 - 1845. Aluksi Lönnrot uskoi, että Kalevalan runot kertovat
todellisten, historiallisten sankarien elämästä. Kalevalan historiallinen
tausta on saanut tutkimuksissa uutta perspektiiviä, ja yhteyksiä runoihin on
löydetty aina Pohjoismaista Intian ja Siperian myytteihin saakka. Joten ihan
kaikkea ei tarvitse uskoa!


Sata saavia lihoja, lohta luotasilla, kupit kukkuraisillansa

Kalevalan sankareita ovat tietäjä Väinämöinen ja seppä Ilmarinen, jonka häitä
vietettiin Pohjolassa. Runon mukaan Pohjan neidon ja Ilmarisen häitä
valmisteltiin viikkokaupalla, eikä vieraita päässyt nälkä eikä jano liiemmin
yllättämään:

"Mitä tuohon tuotettihin ja kuta veätettihin, Pohjan pitkihin pitoihin, suuren
joukon juominkihin rahvahan ravitsemiksi, joukon suuren syöttämiksi?

Kasvoi härkä Karjalassa, sonni Suomessa lihosi; ei ollut suuri eikä pieni,
olihan oikea vasikka! Hämehessä häntä häilyi, pää keikkui Kemijoella; sata
syltä sarvet pitkät, puoltatoista turpa paksu. Viikon kärppä kääntelihe yhen
kytkyen sijalla; päivän lenti pääskyläinen härän sarvien väliä, hätäisesti
päähän pääsi keskenä levähtämättä. Kuun juoksi kesäorava häpähältä hännän
päähän eikä päähän pääsnytkänä, ensi kuussa ennättänyt.

Sepä vallatoin vasikka, sonni suuri suomalainen, Karjalasta kaimattihin Pohjan
pellon pientarelle. Sata miestä sarviloista, tuhat turvasta piteli härkeä
taluttaessa, Pohjolahan tuotaessa. "

Härästä saatiin pitopöytään valmistettavaksi "sata saavia lihoja, sata syltä
makkarata, verta seitsemän venettä, kuuta kuusi tynnyriä". Leivät leivottiin ja
talkkunat taputettiin. Myös kalaa oli juhlissa runsaasti tarjolla: "Olipa lohta
luotasilla, sivulla sianlihoa, kupit kukkuraisillansa, va'it varpelaitehilla
syöä kutsuvierahien ja vävysen liiatenki."

Olut tykki tynnyreissä, kalja keikkui kellarissa

Liha- ja kalatarjonnan varmistuttua Pohjolan emäntä huolestui vieraiden janon
sammuttamisesta: "Mistäpä olutta saamme, taarit taiten laittelemme näille
häille hankkimille, pioille pi'ettäville? En tieä tekoa taarin enkä syntyä
olosen."

Ukko uunin päältä jakeli Pohjolan emännälle auliisti neuvojaan oluen
valmistukseen. Emäntä otti neuvoista vaarin ja ryhtyi toimeen: "Siitä Pohjolan
emäntä, kun kuuli oluen synnyn, koki vettä suuren korvon, uuen puisen
puolellensa, siihen ohria oloksi ja paljo humalan päitä. Alkoi keitteä olutta,
väkivettä väännätellä uuen puisen uurtehessa, korvon koivuisen sisässä.

Kuut kiviä kuumettihin, kesät vettä keitettihin, salot puita poltettihin,
kaivot vettä kannettihin: jo salot saristui puista, veet väheni lähtehistä
olosia pantaessa, kaljoja kyhättäessä Pohjan pitkiksi pioiksi, hyvän joukon
juomingiksi. Savu saarella palavi, tuli niemen tutkaimella. Nousipa savu sakea,
auer ilmahan ajoihe tuimilta tulisijoilta, varavilta valke'ilta: täytti puolen
Pohjan maata, kaiken Karjalan sokisti."

Ja juhlissa olut teki tehtävänsä: "Pani naiset naurusuulle, miehet mielelle
hyvälle, hurskahat iloitsemaan, hullut huppeloitsimaan".

Lönnrotin lähteestä vettä juoppouden hoitoon

Lönnrot oli ammatiltaan lääkäri, ja hän toimi 400 hengen asuttamassa Kajaanissa
piirilääkärinä vuosina 1833-53. Paikkakunnalla sijaitsi myös Lönnrotin nimeä
kantava terveyslähde, jonka vettä piirilääkäri käytti mm. kajaanilaisten
säätyläisten juoppouden hoitoon. Lönnrot pohtii seuraavaassa terveiden
elintapojen merkitystä:

"Terveys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras täysikasvaneilla,
paras ikivanhoillaki. Jopa ikävä olisi ihmisen elää ja olla terveydettä.
Kivulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä terveen ja raittiin rinnalla
onnelliseksi.

Sen tähdenpä pitäisiki jokaisen terveydestänsä huolta pitää; elää niin, että
taudit ja kivulaisuudet vältettäisi, ja jos kuitenki tulisivat, rientämiseen
viljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terveyden jälleen voittamiseksi
säästänyt...". (Finfood)