Mustaherukan siemenöljy ehkäisee pikkulasten atooppista oireilua

01.09.2010
Äidin raskausaikana aloittama annostus mustaherukan siemenöljyä vähentää selvästi vauvan atooppisen ihottuman riskiä vuoden iässä, totesi mustaherukkaöljyn vaikutuksia atooppisten oireiden esiintyvyyteen tutkinut Turun yliopiston tutkijaryhmä.

Mustaherukan siemenöljyä saaneiden lasten ryhmässä atooppista ihottumaa esiintyi vain 33 prosentilla lapsista, kun verrokkiryhmässä allergiaa esiintyi 47 prosentilla. Myös ihottuman vaikeusaste oli mustaherukkaryhmässä lievempi. Tutkimuksen tulokset julkaistiin elokuussa Clinical & Experimental Allergy –lehdessä.

Poikkitieteellisen ryhmän pitkä tutkimus

Mustaherukan siemenöljyn vaikutusta atooppisen ihottuman esiintyvyyteen tutkittiin Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian, kliinisen allergologian sekä Turun yliopistollisen sairaalan Tyksin ihotautiklinikan yhteishankkeessa, jonka päärahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2004 - 2008 Salon ja Kaarina-Piikkiön terveyskeskuksissa. Mukana oli aluksi 322 raskaana olevaa naista, ja 177 äiti-lapsi-paria jatkoi tutkimuksen loppuun asti.

Kaksoissokotettu ja satunnaistettu, lumekontrolloitu rinnakkaiskoe toteutettiin niin, että puolet osallistujista sai mustaherukan siemenöljyä. Verrokkiryhmälle annettiin oliiviöljyä.

Äidit saivat öljylisää kapseleina raskausaikana kolme grammaa päivässä viimeistään 16. raskausviikosta alkaen täysimetyksen loppuun saakka. Kun lapsi alkoi saada lisäruokaa, öljyä lisättiin yksi gramma päivässä lapsen ruokaan. Annostusta jatkettiin kahden vuoden ikään saakka.

Tutkimus käynnistyi raskauden alkuvaiheessa

Erityistä oli, että rasvalisä aloitettiin jo raskausaikana. Ihotautilääkäri Pia Linnamaa toteaa, että pitää olla ajoissa liikkeellä, jotta pystytään vaikuttamaan lapsen puolustusjärjestelmään.

- Tutkimustulokset viittaavat siihen, että allergisen puolustusmekanismin kehittymiselle jo sikiöaika ja syntymän jälkeiset kuukaudet ovat ratkaisevia. Välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnan tuloksena syntyy elimistölle välttämättömiä välittäjäaineita, joilla on tärkeä merkitys tulehdusreaktion ja immuunivasteen säätelyssä, Linnamaa sanoo.

Atoopikon rasvatasapaino vaatii usein apua, sillä tutkimuksissa on havaittu kehon rasvahappokoostumuksen olevan atoopikoilla poikkeava. Alentuneen välttämättömien rasvahappojen tason arvellaan johtuvan ruokavaliosta ja perimästä tai jommastakummasta tekijästä, tutkimusta johtanut genomisen ravitsemuksen professori Raija Tahvonen toteaa.

Mustaherukan siemenöljyn rasvahappokoostumus vastaa suositeltua omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suhdetta ravinnossa 1:4. Pieni päiväannos mustaherukan siemenöljyä auttaa tasapainottamaan monityydyttymättömien rasvahappojen sekä niistä muodostettavien eikosanoidien ja muiden säätelyaineiden osuutta.

Oliiviöljy valittiin lumetuotteeksi, koska sen rasvahappokoostumus on lähellä keskimääräisen suomalaisen ruokavalion rasvahappokoostumusta. Siinä on hyvin vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Allergiaperheille läheinen aihe

Tutkimus houkutteli osallistujiksi erityisesti atopiaperheitä. Alun perin tavoitteena oli väestötutkimus, mutta käytännössä siitä muodostui riskiryhmätutkimus.

- Atoopikkoperheet olivat tutkimuksessa yliedustettuina. Lähes 82 prosentilla lapsista oli jommallakummalla tai molemmilla vanhemmista atooppinen ilmentymä, ja lapsilla oli normaalia väestöä enemmän ihottumaa, Linnamaa kertoo.

On luonnollista, että tutkimus kiinnosti allergiaperheitä, joilla on allergiasta omakohtaista kokemusta, Linnamaa toteaa. Pitkiin tutkimuksiin lähtemistä harkitaan aina tarkasti. Toisaalta raskauden aikana rekrytoitaessa on aina odotettavissa korkea keskeytysprosentti.

Ihotautilääkäri tutki lapset 3, 12 ja 24 kuukauden iässä. Päätulos saatiin vuoden iässä.

- Mustaherukan siemenöljy vähensi tilastollisesti merkitsevästi atooppisen ihottuman esiintyvyyttä vuoden ikäisillä lapsilla. Ihottuman esiintymisprosentti oli mustaherukkaryhmässä 33 ja oliiviöljyryhmässä 47 prosenttia, Linnamaa toteaa.

Lisäksi herukkaöljyryhmän lasten atooppinen ihottuma oli scorad-asteikolla mitattuna lievempi vuoden iässä. Kahden vuoden iässä ero ihottuman vaikeusasteessa ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä.

Ruokavalio sekoitti rasvahappotasapainon?

Tutkijoita askarruttaa, miksi mustaherukkaöljyn hyvät vaikutukset hävisivät kahden vuoden kontrollissa. Linnamaa pohtii, että vuoden ikään saakka lapset syövät yleensä teollisia lastenruokia.

- Lastenruuat ovat ravitsemuksellisesti tasapainoisia. Kun lapset vuoden iässä siirtyvät syömään perheen tavanomaista ruokaa, tyydyttyneiden rasvahappojen saanti nousee ja monityydyttymättömien saanti laskee, Linnamaa sanoo.

Ruokavalion vaikutuksella voitaneen selittää, miksi vaikutus hävisi: yhden gramman tutkimusannos voi olla liian pieni tasapainottamaan rasvahappojen saantia.

- Totta kai perheen muulla ruokavaliolla ja rasvojen käytöllä on myös merkitystä, Linnamaa summaa.

Atooppiset allergiat yleistyneet nopeasti

Atooppiset allergiat ovat yleistyneet nopeasti 1950-luvulta lähtien. Nuorista aikuisista liki 45 prosenttia on herkistynyt siitepölyille, eläimille tai ruoka-aineille.

- Allergiat ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka perimä muuttuu paljon hitaammin, tutkimusta johtanut professori Tahvonen toteaa.

Alle kaksivuotiaan lapsen ihottuma on harvoin muuta kuin atooppista ihottumaa. Lasten ruoka-allergiat parantuvat yleensä kouluikään mennessä, kun taas siitepöly- ja eläinallergiat pysyvät läpi elämän.

- Tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten atooppisen ihottuman esiintyvyyteen, tunnetaan huonosti, eikä siihen ole Käypä hoito –tasoisia hoito-ohjeita. Esimerkiksi probiootit voisivat päätyä hoito-ohjeisiin, mutta toistaiseksi niistä on ristiriitaista tutkimusnäyttöä, toteaa tutkimustiimiin kuulunut allerkologian professori Johannes Savolainen.

Savolainen pitää jatkotutkimuksia rasvahappojen ja atooppisen ihottuman yhteydestä aiheellisina, jotta mustaherukkaöljyn tehosta saadaan Käypä hoito –tasoista tutkimuksellista näyttöä. Yksi tutkimus ei tähän riitä. Savolainen toivoo vastausta siihen, miten kasvavan lapsen rasvahappotasapainoon voisi vaikuttaa pysyvämmin.

Raija Tahvosen mukaan tutkimus olisi hyvä toistaa niin, että rasvalisä aloitettaisiin jo raskautta suunniteltaessa. Tosin monet muutkin ravintoaineet, kuten fenoliset yhdisteet, kuidut ja eräät probiootit, näyttävät vaikuttavan edullisesti – tärkeintä on monipuolinen ravinto, hän summaa.

Yllättävä sivulöydös

Tutkimusryhmä teki yllättävän sivulöydöksen: mustaherukan siemenöljy vähensi eniten ei-atooppisten äitien lasten atooppista ihottumaa, joskaan ei tilastollisesti merkitsevästi.

- Näyttäisi siltä, että ei-atooppisten äitien lapset voivat hyötyä mustaherukkaöljystä eniten. Kyseessä ei ole pelkästään riskiryhmille tarkoitettu tuote, professori Tahvonen toteaa.

Tahvonen pohtii, että äidin atopia eli atooppinen elinympäristö sikiökaudella voi olla voimakkaasti atooppiseen suuntaan ohjelmoiva. Jos vanhemmilla on atopia, on suuri riski että myös lapselle kehittyy atopia.

- Kuitenkin 15 prosentille lapsista kehittyy atooppinen allergia, vaikka kummallakaan vanhemmista ei ole atooppisia oireita. Tähän voimme mahdollisesti vaikuttaa rasvahapoilla, professori Savolainen sanoo.

Tuore mustaherukka tehottomampi

Mustaherukan rasvahappopitoisuus on Finelin mukaan vain 0,1 grammaa sataa grammaa kohti. Raija Tahvonen toteaakin, että käsittelemätöntä mustaherukkaa pitäisi pureskella huolellisesti liki kilo päivässä, mikäli haluaisi saada tutkimuksessa käytettyä annostusta vastaavan määrän siemenöljyä.

Toki mustaherukkaa riittäisi pureskeltavaksi: Suomessa tuotetaan vuodessa noin kaksi miljoonaa kiloa mustaherukkaa. Mustaherukka on toiseksi tärkein viljelty marjamme, mutta MTT:n puutarhatuotannon vetäjä, professori Risto Tahvonen pitää määrää vaatimattomana.

- Mustaherukan viljelyala on 2 000 hehtaaria, ja normisato 8 – 10 000 kiloa hehtaarilta. Nyt satoa saadaan vain tonni hehtaarilta, eli meillä on paljon näennäisviljelyä, ja valtaosa kotimaisesta mustaherukasta käytetään kotitalouksissa. Teollisuus ostaa marjansa Puolasta, Risto Tahvonen kertoo.

Vaihda banaani mustaviinimarjaan

Professori Raija Tahvonen herättelee kuluttajia huomauttamalla, että vaikka nykyisin syömme suositusten mukaisesti parisataa grammaa hedelmiä ja marjoja päivittäin, on tuosta määrästä 170 grammaa tuontitavaraa.

- Kotimainen mustaherukka olisi todellista lähiruokaa, kun taas esimerkiksi banaani on paha ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Sen viljely tuhoaa sademetsää ja siinä käytetään torjunta-aineita, joiden käyttöä viljelijät eivät hallitse, Raija Tahvonen sanoo.

Hän näkee ison eron eksoottisten hedelmien ja suomalaisen vastuullisen viljelijän tuottamien marjojen välillä.

- Voisiko kuluttaja ajatella, että kotimaisesta marjasta kannattaa maksaa vähän enemmän kuin tuontitavarasta, kun tietää mitä saa? Lisäksi pitäisi olla tarjolla tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin, Tahvonen huomauttaa.

Risto Tahvonen näkee myös valoa, sillä uudet kotimaiset lajikkeet tekevät marjoista houkuttelevia niiden kirpeyttä ja hapokkuutta vierastaville:

- Olemme kehittäneet makean Mikaelan, mustaherukan, jossa on korkea C-vitamiinipitoisuus, mutta myös runsaasti sokeria. Se edustaa samaa laatua kuin perinteiset herukkamme ja kypsyy samaan aikaan, mutta makeus tekee siitä namia.

Pohjoisen marjan makuun vaikuttaa myös yö- ja päivälämpötilan suuri ero sekä se, että lyhyen kasvukautemme ansiosta viljely onnistuu vähemmillä torjunta-aineilla kuin Puolassa, missä kirvat ja punkit ehtivät lisääntyä monta sukupolvea yhdessä kesässä. (Ruokatieto – Mariaana Nelimarkka)

Allergia- ja astmaliitto: Vakavaa ruoka-allergiaa ei saa vähätellä (11.3.2010)
Efsa hylkäsi jälleen probioottihakemukset (26.2.2010)
Itämerellinen ruokavalio edullinen myös allergiaa ja astmaa poteville (15.12.2009)