Nieriän kasvatuksesta kehitetään tuottavaa ja kestävää

26.09.2000
Arktinen lohikala nieriä (Salvelinus alpinus) näyttää lupaavalta saaliilta niin
kalankasvattajille kuin kulinaristeillekin. Suomessa tumman lohikalan
kaupallinen kasvatus ruokakalaksi on vasta nuorta, mutta Ruotsissa, Norjassa,
Islannissa, Skotlannissa ja Kanadassa nieriän kasvatus on jo vakiintunut ja
tuotanto hyvässä kasvussa.

Suomen nieriätuotanto liikkuu Suomen Kalankasvattajaliiton mukaan muutamissa
kymmenissä tuhansissa kiloissa. Maailman kokonaistuotannoksikin arvioidaan vain
reilut kaksi miljoonaa kiloa, kun kirjolohta yksin Suomi tuottaa noin 16
miljoonaa kiloa vuosittain. Ruotsissa nieriää tuotetaan noin puoli miljoonaa
kiloa vuodessa ja tuotannon arvioidaan kasvavan kolmanneksella vuosittain.
Islanti on tämän hetken ykkösmaa miljoonalla kilollaan.

Kylmää vettä vaativa nieriä on profiloitunut kirjolohta huomattavasti
arvokkaammaksi lohikalaksi. Kahdeksaa kymppiä hipova kuluttajakilohinta nousee
ainakin kolmanneksen kirjolohta kalliimaksi, mutta selittyy herkun
harvinaisuudella ja nieriän hitaammalla kasvulla. Kotikokki ei vielä hevin saa
nieriää kalatiskiltä saalikseen. Säännöllisesti kotimaista kasvatettua nieriää
on saanut suurten kaupunkien myymälöistä vasta noin kolmen vuoden ajan. Nieriä
myydään hieman alle kilon painoisena, kirjolohi taas puolitoistakiloisena.

Arvokalaa myös tuodaan, erityisesti Ruotsista, jossa suomalaisillakin
kasvattajilla on omia kasvattamoitaan. Tarkkoja tuotanto- tai tuontimääriä ei
kuitenkaan ole eroteltu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL)
ylläpitämiin tilastoihin, koska nieriä lasketaan vielä summittaiseen luokkaan
"muut".

Tunturijärvestä kestävään kehitykseen

Luonnonvaraisena nieriä elää Lapin tunturijärvissä ja Saimaan kylmissä
syvänteissä. Se ei vaella, kuten muut lohikalat. Lapin pieni nieriä tunnetaan
myös rautuna. Hyvän kasvatin nieriästä tekee sen myöhäinen sukukypsyys, jolloin
se käyttää ensimmäiset vuotensa kasvuspurttiin. Luonnossa ominaisuus on sen
sijaan johtanut kalan vähentymiseen, koska nuoret kalat ovat jääneet liian
usein verkkoon ennen kuin ne ehtivät lisääntyä. Uhanalaiseksi päässyttä Saimaan
nieriää suojellaankin kalastuskielloin ja poikasistutuksin sen luonnollisilla
elinpaikoilla.

Kalankasvattajille nieriän kasvatusystävällisyyttä tukee myös se, että
vaaleapilkkuinen veijari viihtyy tiheissäkin parvissa, kunhan veden laatu pysyy
puhtaana ja viileänä. Parhaiten kala on kotonaan noin kymmenasteisessa vedessä.
Kaikki Suomen 5 - 10 nieriää kasvattavaa ruokakalalaitosta pitää kaloja maalle
rakennetussa allashallissa, joihin vesi saadaan kylmästä luonnonlähteestä.
Altaissa on vähän vettä käyttävä kiertovesijärjestelmä, ja vesi puhdistetaan
biologisesti ennen kuin se pääsee luontoon.

RKTL:n Saimaan kalantutkimus- ja vesiviljelylaitoksen johtaja MARKKU PURSIAINEN
katsoo, että nieriänkasvatusta pitää kehittää nimen omaan kestävän kehityksen
mukaisesti. Ruotsissa kalaa kasvatetaan pääasiassa verkkokasseissa pohjoisen
suurissa järvissä. Suomessa nieriää kokeiltiin Itämeressä verkkokasseissa,
mutta tuotanto on nyt siirtynyt kokonaan altaisiin.

Ei nimi nieriää pahenna

Ruokanieriänkasvatuksen pioneereihin kuuluu Myrskylän Hautomo Oy Myrskylässä.
Biologi RIITTA MYYRÄ on tyytyväinen Saimaan nieriän kasvuun ja uskoo, että
laitoksen tuotantoa lisätään nykyisestä kymmenestä tuhannesta kilosta
lähivuosien aikana. Kolmessa vuodessa nieriä on tullut kuluttajille jokseenkin
tutuksi, mutta markkinointia haittaa Myyrän mukaan edelleen kalan omituinen
nimi, jonka perusteella moni yhdistää sen ankeriaan sukulaiseksi. Maku ei sen
sijaan karkota ketään, päinvastoin.

- Maultaan nieriä on pehmeä ja murea. Siinä on vähemmän rasvaa kuin
kirjolohessa, joten esimerkiksi graavina nieriä on helposti haukattavaa, Myyrä
kuvailee.

Suomessa nieriää ei ole jalostettu ruokakalaksi, vaan kasvatukseen on valittu
nopeimmin kasvavia luonnonkantoja. Muissa Pohjoismaissa kantoja on testattu
enemmänkin ja kasvua jalostettu tehokkaammaksi. Pohjoismaiset
nieriäasiantuntijat kokoontuivat syyskuun puolivälissä Suomeen Punkaharjulle
vaihtamaan kokemuksia arktisesta kasvatistaan. Yhteistyötä pyritään lisäämään
ja luomaan nieriälle yhtenäinen, kansainvälinen markkinointistrategia.
(Finfood)