Oiva-hymyt todenteolla käyttöön toukokuusta lähtien

Toukokuun alusta lähtien kuntien valvontaviranomaiset ympäri maan ovat täyttäneet normaaleista valvontakäynneistään kansallisen Oiva-raportin. Raportissa on noin 12 tarkastuskohtaa, joista annetaan erilliset hymynaamat ja niiden yhteenvetona loppunaama, jonka määrää heikoin tulos.

Lisäksi raportissa on Oiva-huomio-teksti. Huomio kertoo lyhyesti tarkastajan tekemät havainnot tarkastetuista asioista, esimerkiksi ”siivousvälineet huonossa kunnossa”.

Ei uusi Michelin-tähdistö

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on perustanut Oiva-raportoinnille oman oivahymy.fi-sivuston. Raporttien lisäksi sivuilla julkaistaan tietoa tarkastusten ja raporttien taustoista.

Raportti ei kerro ruuan mausta, vaan siitä ovatko yrityksessä hygienia ja tuoteturvallisuus kunnossa.

Oivaa on pilotoitu vuodesta 2010 lähtien. Se ei ole uusi Michelin-tähtiin verrattava luokitusjärjestelmä, Evira vakuuttaa.  Raportti ei kerro ruuan mausta, vaan siitä ovatko yrityksessä hygienia ja tuoteturvallisuus kunnossa.

Päivittäistavarakauppa ja ravintola-ala ovat olleet huolissaan tarkastusten valtakunnallisesta tasalaatuisuudesta ja siitä, miten nopeasti mutrunaaman saanut yritys saa mahdollisuuden osoittaa korjanneensa tilanteen.  

Ylitarkastaja Marina Häggman Evirasta myönsi Elintarvikepäivässä toukokuun alussa, ettei valvonnan yhtenäistäminen käy napin painalluksesta, vaan vaatii koulutusta ja ohjeistusta. Hänestä kuntien viranomaiset ovat kuitenkin olleet hyvin motivoituneita tekemään Oivaa. Ne keskittävät tarkastuksensa nyt toukokuussa myymälöihin ja ravintoloihin.

Asiat kuntoon, jos naama ei miellytä

Tarkastuksessa käytettävät arvosanat ovat oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Oivallinen kuvaa toimintaa, joka on täysin lainsäädännön vaatimusten mukaista. Tarkastuksessa käydään läpi ruoka-alan yrityksen perusasiat, kuten hygieniakäytännöt, tuoteturvallisuus, pakkausmerkinnät ja toimintatavat, joista on lakisääteisiä vaatimuksia.

Kun korjattavaa löytyy, tulisi uuden tarkastuksen tapahtua viikon kuluessa aiemman raportin antamisesta. Seurantatarkastus pitää tehdä, jos tulos on, että kuluttajan turvallisuus on vaarantunut.

- Jos naama ei miellytä, voi aina laittaa asiat kuntoon. Valvojapuolella ei hirveästi jakseta ottaa kritiikkiä vastaan, Häggman totesi tiukasti.

"Ruttunaamaa ei tarvitse pelätä!"

Hän muistutti, että Suomessa joudutaan käyttämään eurooppalaisittain hyvin vähän pakkokeinoja. Ei ole näköpiirissä, että määrä nyt kasvaisi.

- Ruttunaamaa ei tarvitse pelätä! Niitä ei ole aiemminkaan tullut, eikä niitä nytkään odoteta juuri tulevan, Häggman painotti.

Seurantaan varattava rahaa

Evira ei perustele yksittäisen yrityksen tuloksia, ne ovat kunnan ja yrittäjän vastuulla. Kesäkuussa virasto aikoo joka tapauksessa arvioida ja tiedottaa Oivan alkuvaiheen sujumisesta.

Loppuvuoden aikana Evira pyrkii varmistamaan, että kunnat varaavat vuoden 2014 budjettiin rahaa Oivan seurantatarkastusten tekoon. 

- Usein seuranta on jäänyt tekemättä, koska kunnassa todetaan, ettei siihen ole varattu resursseja. Nyt asiassa ryhdistäydytään, eikä tällaista enää katsota läpi sormien, Häggman lupaa.

Ruokateollisuus mukaan ensi vuonna

Oiva-arvointi laajennetaan ensi vuonna ruokateollisuuteen. Muut elintarvikehuoneistot ja muut laitokset otetaan mukaan vuonna 2015. Ennen sitä järjestetään paljon koulutusta.

Raporteista Evira lupaa kuluttajaystävällistä.

Ruokateollisuudessa ensin asialle lähtevät teurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset eli liha-ala. Valvonnan tekevät Eviran tarkastuseläinlääkärit. Teuraskuljetukset eivät tule kuulumaan tarkastukseen.

Raportista Evira lupaa kuluttajaystävällistä. Se käsittelee hygieniaa ja laatujärjestelmää.

Julkisuus hyvä, aikataulu ei

Ruokateollisuus on ilmaissut tyytyväisyytensä valvonnan yhdenmukaistamisesta. Elintarviketeollisuusliiton mukaan valvonnan julkisuus on kaikkien etu ja tuo esiin valvonnan tarkkuuden ja voimakkuuden.

Valvonnan julkisuus on kaikkien etu ja tuo esiin valvonnan tarkkuuden ja intensiteetin.

Korjattavaa yrityspuolella nähdään siinä, että yleisarvosana määräytyy heikoimman arvosanan mukaan. Epäilyksiä herättää myös Oiva-järjestelmän laajenemisen aikataulu: onko asteittainen eteneminen tasapuolista ruoka-alan eri osille.

Liha-alalla yritykset ovat jo keskenään erilaisessa asemassa, koska suurissa lihataloissa on vakituinen tarkastuseläinlääkäri joka päivä paikalla. Pienet laitokset ovat kunnallisen elintarvikevalvonnan aikataulujen armoilla seurantatarkastusten suhteen.

Nykyisien valvontakriteerien ei myöskään katsota sopivan teollisuuteen ja niistä keskustellaankin lisää syksyllä.

Keskustelua kalan lämpötilasta

Päivittäistavarakauppa ry on jo avannut keskustelun kauppaa koskevien vaatimusten käyttökelpoisuudesta. Sen mukaan vaatimus, että pakattu, tuore kala tulee myydä kaupassa 0 - 2 ˚C lämpötilassa, on liian tiukka.

Yhdistyksen mukaan markkinoilla ei ole kylmäkalustetta, joka pystyisi pitämään lämpötilan tasaisena vaadituissa rajoissa koko myyntiajan. Näköpiirissä voi kaupan mukaan olla, että osa myymälöistä luopuu pakatun, tuoreen kalan myynnistä, jotta ei saisi Oiva-raporttiinsa ruttunaamaa.

Vastaavia yksityiskohtia käsiteltänee jatkossakin ruoka-alan ja viranomaisten kesken. Hygienia ja laatu ovat karkaavia maaleja, sillä niin valvonnan kuin omavalvonnankin tavoitteena toiminnan jatkuva kehittäminen. (Ruokatieto)