Omaleimainen ruoka juhlistaa suomalaisen kulttuurin päivää

28.02.2013
Kalevalan päivänä 28. helmikuuta juhlitaan suomalaista kulttuuria ja silloin myös ruokakulttuurilla on näytön paikka. Päivän kunniaksi ei kuitenkaan ole muodostunut nimikkoruokaa tai leivonnaista, kuten joillekin muille merkkipäiville. Ehkä tämä kertoo ruokakulttuurimme rikkaudesta!

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta on todennut, että kulttuurisesti on tärkeää syödä yhdessä. Ruuat yhteisessä pöydässä vaihtuvat, paikalliset raaka-aineemme ovat pysyvämpiä, mutta tärkeintä on kokata ja jakaa ruokailua arjessa.  

Ruokakulttuurin päivää voidaan juhlia myös muistamalla muotoilun ja ruuan yhdistäviä kulttuurivientiprojekteja, kuten HelYes!, Ravintolapäivän kaltaisia yhteisöllisiä keksintöjä tai kotitarveviljelyn ja hortoilun kaltaisia uusvanhoja raaka-aineiden hankintatapoja.  

Karjalanpaistia Kalevalan ajoilta

Toiveissa oli ammattikeittiöihin sopiva juhlaruoka, jota sopisi tarjota esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja henkilöstöravintoloissa.

Nimikkoruoka olisi silti vaalimisen arvoinen asia. Vuosi sitten Ammattikeittiö Osaajat ry, joka tuolloin tunnettiin nimellä Fida ry, tiedusteli verkkokyselyssä, mitkä ruuat ja leivonnaiset Kalevalan päivänä juhlistaisivat suomalaisen kulttuurin päivää.

Toiveissa oli ammattikeittiöihin sopiva juhlaruoka, jota sopisi tarjota esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja henkilöstöravintoloissa.

Projektikoordinaattorina järjestössä tuolloin työskennellyt Virpi Kulomaa työskentelee nykyään markkinointiassistenttina Valiolla ja luottamustoimessa Ammattikeittiöosaajien pääkaupunkiseudun yhdistyksen hallituksessa. Hänen mukaansa kyselyssä ylivoimainen suosikki Kalevalan päivän nimikkoruuaksi oli tuttu ja perinteinen pitoruoka eli karjalanpaisti.

Sitä pidettiin muun muassa mainiona perinteisenä ruokana, joka voisi hyvin olla peräisin Kalevalan ajoilta asti. Karjalanpaistin koettiin olevan omaleimaista suomalaista, makoisaa ja vieraallekin hyvin maistuvaa.

Tuli hauki hangotellen

Kalaruuista ehdotettiin haukea, madetta, muikkua, silakkaa ja lohta eri tavoin valmistettuina. Kalaruuat ovat tuttuja Kalevalasta ja samalla kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria.

Leivonnaisista vastaajien suosikkeja olivat karjalanpiirakka, mustikkakukko ja korvapuusti.

Leivonnaisista vastaajien suosikkeja olivat karjalanpiirakka, mustikkakukko ja korvapuusti. Karjalanpiirakkaa pidettiin erinomaisena sen terveellisyyden ja perinteikkään piirakkakulttuurimme vuoksi. Perisuomalaisia raaka-aineita ruista ja mustikkaa yhdistävästä mustikkakukosta ehdotettiin kehiteltäväksi sopiva muoto Kalevalan päivän tarjoiluun.

- Uudempia ideoita edustivat makeiden herkkujen nimiehdotukset Marjatan puolukkaviettelys ja  Kalevalan kääretorttu, joka voisi sisältää marjoja tai kuningatarhilloa. Olisi todella kiva saada suomalaisen kulttuurin päivälle oma nimikkoruokansa ja -leivonnainenkin, joten ehkä tämä pikku testi voisi olla pohjana jatkokyselylle, Kulomaa sanoo.

Ruokadiplomatiaa 1990-luvulta lähtien

Ruokakulttuurin esiin tuominen Kalevalan päivän yhteydessä juontuu ainakin vuoteen 1997, jolloin Ruokatieto ja Kotimaiset Kasvikset ry järjestivät Suomalaisen ruuan viikon Kalevalan päivän ympärille. Myös Maa- ja kotitalousnaiset sekä Martat olivat tuolloin aktiivisia ruokatapahtumien järjestäjiä.

Suurtalouksille lähetettiin viikon menu-ehdotukseksi suomalaisia ruokaohjeita perinteisestä lihakeitosta aina popcorn-vihersalaattiin asti.

Suurtalouksille lähetettiin viikon menu-ehdotukseksi suomalaisia ruokaohjeita perinteisestä lihakeitosta aina popcorn-vihersalaattiin asti. Maistiaisia tarjottiin myös joissakin ruokakaupoissa.

Suomen EU-puheenjohtajakauden esisoittona vuonna 2005 Ruokatieto, tuolloin Finfood, lanseerasi Kalevalan päivän suomalaisen ruokakulttuurin päiväksi eduskunnassa pidetyssä seminaarissa. Samalla julkistettiin Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuudet –projekti.

Seminaarissa evästettiin päättäjiä, vaikuttajia ja tiedotusvälineitä huomioimaan suomalaisen ruokakulttuurin arvon EU-puheenjohtajuuskauden vuonna lähestyessä. Nyt samantyylistä ruokadiplomatiaa edistää yhteispohjoismainen Uusi pohjoismainen ruoka II –ohjelma.

Sen jälkeen Kalevalan päivän ruokatapahtumia ovat järjestäneet ainakin maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma ja Helsingin yliopisto ruokakulttuurin professuurin tiimoilta sekä ruokayritykset. (Ruokatieto)