Paahtoleipä 40 vuodessa harvojen herkusta arkiaamiaiseksi

24.10.2006
Paahtoleipä on kuulunut suomalaisten aamuhetkiin jo 40 vuoden ajan. Rapeaksi
paahdettu vaalea leipä oli aluksi vain harvojen herkkua. Vuosikymmenten
kuluessa luksusleima on laimennut ja paahtoleivästä on tullut osa arkea,
nykyajan näkkileipää. Toisaalta paahtoleipä on pitänyt pintansa myös
nautintomielessä, sillä se tuo edelleen mielleyhtymän hotelliaamiaisesta.

Lähes puolet suomalaisista syö paahtoleipää joka viikko. Paahtoleivän
helppokäyttöisyys ja herkullisuus viehättää erityisesti miehiä ja nuoria.
Naiset taas odottavat leivältään entistä enemmän myös terveellisyyttä.
Teollisuuden haasteena onkin nykyisin paahtoleivän kuitupitoisuuden lisääminen,
rasvakoostumuksen parantaminen ja suolan vähentäminen mausta tinkimättä.

- Paahtoleipä on mainio ajan kuva, merkitystutkija VAULA NORRENA analysoi .
Paahtoleivän olemassaolon 40 vuotta ovat olleet Suomessa kaupungistumisen ja
kansainvälistymisen vuosia. Paahtoleivän historian aikana syömiseen liittyvät
asenteet ovat muuttuneet ja erityisesti 80-luvulta lähtien herkut on sallittu
myös arkinautinnoiksi.

Leipäkulttuurikin heijastaa ajan henkeä

Suomen ensimmäiset paahtoleivät paistuivat Fazerin uuneissa vuonna 1967. Siihen
aikaan ruisleipää pidettiin kunnon ruokana eikä vaaleaa leipää pidetty oikein
uskottavana. Koska leivänpaahtimia ei monellakaan vielä ollut, paahtoleipää
neuvottiin paistamaan ritilän päällä hellan levyllä tai parilalla.

Leivänpaahtimet yleistyivät 70-luvulla, jolloin paahtoleivästäkin tuli yhä
käytetympi aamiaisleipä ja välipala. Myös lämpimät voileivät olivat
suosittuja. - Muun muassa KAARI UTRIO on muistellut, kuinka 1970-luvulla oli
tapana kokoontua ystävien luo katsomaan TV-teatterin näytelmiä ja syömään
lämpimiä voileipiä, Norrena kertoi.

Niukkuuteen perustunut ’suo, kuokka ja pettuleipä’ -kulttuuri oli vaihtunut
1980-luvulle tultaessa hyvinvointiin perustuvaksi ’supermarket, ostoskärry ja
herkkuleipä’-kulttuuriksi. Toisaalta terveellisyydestä tuli yhä tärkeämpi
ostokriteeri. Kuitujen hyödyllisyys keksittiin ja leipiin alettiin lisätä
rouhetta, lesettä ja kokojyvää.

Lamavuosien aikana 1990-luvulla leivästä tuli arka aihe. Leipäjonot saivat
ruokakulttuurinkin palaamaan takaisin perinteisten arvojen äärelle. Tämä näkyi
myös paahtoleipien tarjonnassa.
Vuosituhannen vaihtuessa ruokatalous on kuitenkin kansainvälistynyt
voimakkaasti ja voiton maksimointi on nykyisin tyypillistä jopa paahtoleivän
valinnalle. Leivän tulee olla tuoretta, herkullista ja samalla terveellistä.
(Finfood)