Pakastekasvisten ravintoarvot ovat tuoreiden veroisia

Sheffield Hallamin yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, miten pakasteruoka soveltuu osaksi kouluruokailua. Tutkimus vahvisti jo aikaisemminkin saatuja tuloksia, joiden mukaan pakasteiden ja tuoreen ruuan ravintoarvojen välillä ei ole merkittäviä eroja.

Pakastus jäädyttää ravinteiden hävikin

Tutkija Charlotte Harden, joka oli mukana tutkimusryhmässä, kertoo, että tuoreesta ja pakastetusta ruuasta analysoitiin kaikkiaan 37 ravintoaineen pitoisuus.

-Teollinen pakastusprosessi on hyvin organisoitu ja pakastaminen tehokasta. Kasvikset saadaan korjuun jälkeen pakkaseen erittäin nopeasti, joten varastoinnin aikana ravinteet eivät ehdi haihtumaan, Harden toteaa.

Harden vertaa, että niin sanotusti tuoreet kasvikset saattavat olla jopa kuukausia varastoissa ennen käyttöä. Varastoinnin aikana niiden laatu heikkenee, ja käyttöhetkellä ravintoarvot saattavat olla jopa heikompia kuin pakastekasvisten. Sen sijaan alle -18 asteessa säilytettyjen pakasteiden ravintoarvot eivät merkittävästi vähene vielä vuodenkaan säilytyksen aikana.

Sheffield Hallamin yliopiston tutkimus valmistui vuonna 2009, ja sen tilasivat Britannian pakasteruokaliitto The British Frozen Food Federation ja kuntaruokailuyhdistys The Local Authorities Catering Association.

Pakasteiden ravintoarvo epäselvä suomalaiskuluttajille

Suomalaiskuluttajien keskuudessa mielikuvat pakasteiden ravintoarvosta ovat melko epäselviä. Kuluttajia mietityttävät sekä ravintoaineiden säilyvyys että pakasteisiin mahdollisesti käytetyt lisäaineet, kertoo tutkija Nina Urala asiaa selvittäneestä Kuulas Millward Brown –tutkimusyrityksestä.

Yleisesti ottaen suhtautuminen pakasteisiin on kuitenkin melko myönteistä. Niiden keskeisinä etuina pidetään helppoutta, säilyvyyttä ja nopeaa valmistusaikaa. Myös mahdollisuus ruokavalikoiman laajentamiseen pakasteiden avulla miellyttää kuluttajia.

Pakasteiden heikkoudet liittyvät suomalaiskuluttajien mielissä voimakkaimmin epäselvään terveellisyysmielikuvaan. Muita pakasteisiin liitettyjä kielteisiä ominaisuuksia ovat mahdolliset laatuongelmat ja tuotteiden epäselvä alkuperä.

Pakasteita joka neljännellä aterialla

Kuulas Millward Brown selvitti pakasteiden roolia suomalaisten päivittäisillä pääaterioilla sekä pakasteisiin liittyviä uskomuksia ja ostoperusteita keväällä 2009 toteutetussa tutkimuksessa.

Tutkimuksen kuluessa seurattiin neljän viikon ajan 54 kuluttajan valmistamien aterioiden pääkomponentteja. Ruokapäiväkirjaa pitäneet kuluttajat valittiin eri puolilta Suomea, ja he edustivat eri-ikäisiä ja eri perhetilanteissa olevia suomalaisia.

Peruna, tuoreet vihannekset, tuore liha ja pakasteet olivat lukumääräisesti eniten käytettyjä aterian osia neljän viikon aikana. Pakasteita sisältyi vähintään joka neljänteen, mutta enintään joka kolmanteen ateriaan.

Pakasteisiin liitettyjä uskomuksia ja asenteita sekä niiden ostoperusteita selvitettiin lisäksi havainnoimalla 90 pakastealtaalla asioinutta kuluttajaa neljässä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa päivittäistavarakaupassa. Osa kuluttajista pyydettiin vielä tarkempaan haastatteluun.

Tutkijat Charlotte Harden ja Nina Urala puhuivat perjantaina Helsingissä Apetit Pakaste Oy:n järjestämässä tilaisuudessa. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

Sesonkiruokailussa maltettava odottaa kauden oikeaa alkua (8.3.2010)
Tutkimushanke etsii toimivia käytäntöjä kodin ruokatalouden hoitoon (14.12.2009)
Kuumentamatta tarjoillut ulkomaiset pakastevadelmat tartuttivat taas norovirusta (8.10.2009)
Verkkotesti kertoo syötkö tarpeeksi kasviksia (22.9.2009)