Perfluorattuja yhdisteitä löytyi Helsingin edustan hauista

11.10.2004
Juuri valmistuneessa pohjoismaisessa kemikaalien ympäristökartoituksessa on
löydetty suuria perfluorattujen yhdisteiden (PFAS) pitoisuuksia.
Eliöstönäytteistä eniten PFAS-yhdisteitä mitattiin Tanskan ja Ruotsin
Itämerialueen hylkeistä, Färsaarten pallopäävalaasta ja Suomen rannikon hauista
Helsingin edustalta.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan tutkimustuloksista voidaan päätellä, että
perfluoratut yhdisteet leviävät ilma- ja merivirtausten välityksellä myös
puhtaille alueille, joihin ei tiedetä muuten kohdistuvan PFAS-kuormitusta.

Kalaa voi syödä löydöksistä huolimatta

Dosentti MATTI VILUKSELA Kasanterveyslaitokselta korostaa, että tulosten
perusteella ei tarvitse muuttaa kalansyöntitottumuksiaan. Tutkimustulos ei ole
haukien osalta kovin kattava, sillä PFAS-yhdisteitä löytyi kahdeksasta
Vanhankaupunginlahdelta pyydystetystä hauesta. Tältä alueelta ei yleensä
pyydetä kalaa syötäväksi. Lisäksi PFAS-pitoisuudet mitattiin haukien maksoista,
joita ei useinkaan käytetä ravinnoksi.

Ruotsissa on tehty suppea tutkimus PFAS-yhdisteisiin kuuluvan
perfluoro-oktaanisulfonaatin (PFOS) pitoisuuksista. Mukana oli runsaasti kalaa
syöviä sekä henkilöitä, joiden lautasella kalaa oli vertailuryhmää harvemmin.
Viluksela kertoo, että merkittäviä eroja näiden kahden ryhmän välillä ei
juurikaan ollut.

Lisätutkimusta tarvitaan

Viluksela korostaa, että PFAS-yhdisteistä ja niiden terveysvaikutuksista
tiedetään vielä vähän. Lisätutkimuksia tarvitaan muun muassa siitä, missä
muissa elintarvikkeissa kyseisiä yhdisteitä mahdollisesti on.

Tietoja PFAS:n ympäristöpitoisuuksista tarvitaan myös muun muassa riskien
arviointiin. Myös tiedot toksisuuden kynnysarvoista eliöstölle ja nisäkkäille
ovat vielä puutteelliset.

EU:ssa on alustavasti keskusteltu haitallisimpien PFOS-yhdisteiden käytön
rajoituksista. Ruotsin kemikaaliviranomaiset ovat esittäneet kyseisten
yhdisteiden käytön kieltämistä kokonaan.

Yleisesti käytettyjä yhdisteitä

PFAS-yhdisteet muodostavat laajan ryhmän kemikaaleja, joita on käytetty
kulutus- ja teollisuushyödykkeiden valmistuksessa ja käsittelyissä aina
1950-luvulta lähtien. Tuotteiden käytön jälkeen kemikaalit päätyvät jätevesiin,
lietteisiin ja kaatopaikoille ja sitä tietä ympäristöön. Aineiden käyttö- ja
päästömääriä Suomessa ei tiedetä.

Vasta 1990-luvun lopun tutkimukset osoittivat, että PFAS-yhdisteitä oli
levinnyt laajalle ympäristöön ja kertynyt myös eliöstöön. Nisäkkäillä
yhdisteiden on todettu vaikuttavan haitallisesti maksakudokseen.

Myös ihmisten on todettu altistuvan näille aineille esimerkiksi laitoksissa,
joissa valmistetaan PFAS-yhdisteitä. Perfluorattujen yhdisteiden
puoliintumisaika ihmisessä on arvioitu useiksi vuosiksi. (Finfood)