Pohjoismainen Itämeren ruokavalio kohentaa terveyttä

07.03.2013
Juuri julkaistu Sysdiet-ruokavaliohoitotutkimus osoitti, että pohjoismaisista aineksista koottu terveellinen ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydäntauteihin ja metaboliseen oireyhtymään. Ruokavalio paransi myös useiden tärkeiden kivennäisaineiden ja vitamiinien saantia jopa kaksinkertaiseksi.

Tutkittavat söivät noin 4 – 6 kuukauden ajan joko niin sanottua terveellistä pohjoismaista ruokavaliota tai Pohjoismaissa tavanomaista ruokavaliota.

Tutkijoiden yllätykseksi erään tulehdustekijän, IL-1 Ra:n, pitoisuus oli terveellistä pohjoismaista ruokavaliota noudattavilla peräti 20 prosenttia pienempi kuin tavanomaisella ruokavaliolla. Suurentunutta tulehdustekijän pitoisuutta pidetään herkimpänä merkkinä niin sanotulle metaboliselle oireyhtymälle, joka ennustaa diabetesriskiä ja maksan rasvoittumista.

Tutkittavat söivät noin 4 – 6 kuukauden ajan joko niin sanottua terveellistä pohjoismaista ruokavaliota tai Pohjoismaissa tavanomaista ruokavaliota. Tutkimuksen kannalta oli tärkeää, ettei tutkittavien paino muuttunut tutkimusaikana, jolloin saatiin selville ruuan laadun vaikutukset.

Sydän kiittää

Verrokkiruokavalioon verrattuna terveellinen pohjoismainen ruokavalio paransi veren rasva-aineenvaihduntaa. Haitallisen kolesterolin eli LDL- kolesterolin pitoisuus aleni ja hyvän HDL- kolesterolin taso kohosi, mikä paransi niiden suhdetta. Samoin väheni haitallisten rasvahiukkasten kokonaispitoisuus veressä.

Tutkimuksen vetäjä professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että rasvoissa tapahtuneiden muutosten arvioidaan laskevan sepelvaltimotaudin riskiä 10–15 prosenttia 5–10 vuoden aikana.

Sokeriaineenvaihduntaan ruokavalioilla ei ollut vaikutusta. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan siitä, että tutkittavien paino pysyi ennallaan, kuten oli tavoitteena.

Loppuun asti mukana 18–24 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa oli 166 tutkittavaa, jotka noudattivat tutkimuksen ajan joko terveellistä pohjoismaista ruokavaliota tai tavanomaista ruokavaliota. Tutkimuksessa verrattiin näiden ruokavalioiden vaikutuksia.

Pohjolan kasviöljyjä ja kausihedelmiä

Terveellisen pohjoismaisen ruokavalion voi koostaa lähiruokaperiaatteella, tutkimuksessa korostetaan. Koostumukseltaan se muistuttaa jo brändiksi muodostunutta Välimeren ruokavaliota, mutta ainekset löytyvät Pohjolasta. Suomessa siitä voidaan käyttää Itämeren ruokavalio -nimikettä.

Pohjoismaissa kausihedelmiä ovat esimerkiksi omena, päärynä ja luumu.

Itämeren ruokavaliossa korvataan kovaa eläin- ja maitorasvaa rypsisöljyllä ja kasviöljypohjaisella levitteellä, suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita. Tärkeä osa ruoka-ainepalettia ovat paikalliset kausihedelmät, marjat, kasvikset, juurekset, palkokasvit ja kaalit. Pohjoismaissa kausihedelmiä ovat esimerkiksi omena, päärynä ja luumu.

Vihanneksia, marjoja ja hedelmiä syötiin ainakin puoli kiloa päivässä, kun verrokkiruokavaliossa saanti jäi alle puoleen tästä. Marjojen osuus oli terveellisessä ruokavaliossa jopa 200 grammaa päivässä, minkä lisäksi sekä hedelmiä että vihanneksia syötiin noin 175 grammaa kumpaakin.

Terveellisessä ruokavaliossa vähintään puolet päivän viljoista oli ruista, kun tavallisessa ruokavaliossa 90 prosenttia viljasta oli vehnää.

Lisäksi ruista, ohraa tai kauraa täysjyväviljatuotteina nautitaan päivittäin. Terveellisessä ruokavaliossa vähintään puolet päivän viljoista oli ruista, kun tavallisessa ruokavaliossa 90 prosenttia viljasta oli vehnää. Pastan ja leivän tuli sisältää ainakin 6 prosenttia kuitua ja alle prosentin suolaa.

Myös pähkinät voivat olla osa ruokavaliota. Eläinproteiineista ruokavalioon kuuluu kala ja rasvainen kala 2–3 kertaa viikossa sekä riista ja siipikarja. Punaista lihaa ja makkaraa käytetään vain kohtuudella. Myös sokeroituja juomia vältettiin ja hedelmä- ja marjamehuja juotiin korkeintaan lasillinen päivässä.

Uusituvan mukaan tutkittavat saivat tietyt avainelintarvikkeet maksutta, tai kustannukset korvattiin, kuten kalassa.

Ruuista tarkat ohjeet

Uusituvan mukaan tutkittavat saivat tietyt avainelintarvikkeet maksutta, tai kustannukset korvattiin, kuten kalassa. Ruokaohjeita ei kuitenkaan annettu reseptien muodossa.

- Ruokavalio-ohjeet olivat tarkat, ja olemme seuranneet biologisten tekijöiden avulla dieettien toteutuvuutta. Nyt julkaistut tulokset perustuvat koko aineistoon riippumatta hoitomyöntyvyydestä, Uusitupa sanoo.

Hänen mukaansa tuloksia on tarkoitus katsoa vielä erikseen hoitomyöntyvyyden suhteen, ja hän uskoo, että erot tulevat vielä selvemmin esiin, kun mukaan lasketaan vain tarkasti terveellistä tai verrokkiruokavaliota noudattaneet. Nyt osa terveystietoisista verrokkiryhmään sijoitetuista halusi kesken ruokavaliokokeen alkaa syödä aiempaa terveellisemmin.

- Tanskassa mitattiin 24 tunnin verenpaine, ja siinä havaittiin alustavien tulosten mukaan terveellisellä pohjoismaisella ruokavaliolla edullisia vaikutuksia, Uusitupa kertoo.

Nyt pengotaan geenien toimintaa

Yhteensä noin 70 suomalaista kävi tutkimuksen loppuun asti. Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Islannista tutkittavia saatiin yhteensä 200.

Tutkimuksessa olivat Suomesta mukana Kuopion ja Oulun yliopistot sekä VTT. Suomen vastuulla oli tutkimuksen suunnittelu, organisaatio ja tiettyjen määrityksien teko. Meillä analysoitiin muun muassa tulehdustekijät, sokeriaineenvaihdunnan tulosten analyysi sekä tarkka rasva-aineenvaihdunnan tutkimus, joiden tuloksia vielä analysoidaan.

Viime aikoina asiantuntijat ovat kiinnostuneet ruokavalion kokonaisuuden merkityksestä terveydelle yksittäisten ravintoaineiden vaikutuksen sijaan.

Lisää tietoa kaivetaan edelleen esiin. Tutkimuksessa vielä kesken olevia aiheita ovat geenien ilmentymistutkimukset, suoliston bakteerikantatutkimukset ja tarkat metaboliatutkimukset.

Pohjoismainen ruuan, ravitsemuksen ja terveyden huippuyksikkö Sysdiet aloitti toimintansa vuonna 2007. Sen tavoitteena oli selvittää pohjoismaisen ruokavalion terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Viime aikoina asiantuntijat ovat kiinnostuneet ruokavalion kokonaisuuden merkityksestä terveydelle yksittäisten ravintoaineiden vaikutuksen sijaan.

Sysdiet on yksi kolmesta pohjoismaisesta huippuyksiköstä Food, Nutrition and Health-ohjelmassa vuosille 2007–2012, jonka on rahoittanut Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen NordForsk. (Ruokatieto)