Pohjoismaiselle ruualle jalostetaan mainetta ruokailon ja elämystalouden kautta

28.09.2010
Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman toisella ohjelmakaudella 2010 - 2014 työskennellään viiden pääteeman parissa: Pohjola osana maailmaa, terveellinen uusi pohjoismainen ruokavalio, ruuan nautinnollisuus ja ilo, elämystalous sekä pk-elintarviketeollisuus. Teemojen sisällöt ja niille asetettavat kouriintuntuvat tavoitteet lyödään lukkoon jouluun mennessä.

Ohjelmalla halutaan tavoittaa erityisesti lapset ja nuoret, media, päättäjät, matkailuala sekä keittiömestarit.

Elämyksellisyys, maistuvuus ja terveellisyys

Ohjelma korostaa ennen kaikkea elämysten tärkeyttä ruokakulttuurille, mutta kiinnostava tarina tai alkuperä eivät vielä riitä. Uuden pohjoismaisen keittiön ruoka on aina myös aitoa, maistuvaa ja terveellistä. Uuden kauden tavoitteena on tuoda esille ruokailun iloa, makuja ja monipuolisuutta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen kertoo, että Pohjola maailmassa -teema valittiin, koska kansainvälistyminen on todellisuutta myös ruuan kohdalla.

- Pohjoismaisella ruokakulttuurilla on mahdollisuudet maailman valloitukseen, sillä ruuallamme on tarina, alkuperä ja juuret, ja Pohjoismainen keittiö vastaa muun muassa ympäristöhaasteisiin erinomaisesti, Innanen sanoo.

Hyvinvointi ja terveellisyys ovat aina olleet tärkeimpiä Pohjoismaita yhdistäviä arvoja. Pohjoismaisessa keittiössä on Innasen mukaan kaikki terveyden avaimet.

Ohjelma panostaakin terveellisen ruokavalion kehittämiseen ja säilyttämiseen. Ohjelmassa ei kuitenkaan unohdeta, että ruoka on nautinnon ja laaja-alaisen hyvinvoinnin lähde. Ruuan tuottama ilo ja sen anti pohjoismaisen kulttuurin muodostamisessa on nostettu omaksi teemakseen. Myös elämysteollisuus, etenkin turismi, liittyy paikalliseen kulttuuriin kiinteästi.

- Ruoka on itsessään elämys, ja ruuan ja matkailun linkittäminen paremmin toisiinsa on monessakin mielessä arvokasta, Innanen sanoo.

Pienen mittakaavan elintarviketeollisuus nostettiin ohjelman agendalle, koska työllistävä ja alueellista elinvoimaisuutta luova pientuottajuus on tyypillistä Pohjoismaille.

Suomi johtaa yhteistyötä 2011

Marja Innanen muistuttaa, että kun puhutaan Ny nordisk matista, ei alkuperäisen kokkimanifestin sanomaa voi liikaa korostaa. Kaksitoista Pohjolan kokkia antoi vuonna 2004 julkilausuman, jossa he vaativat yksinkertaisempaa, eettisempää ja kestävämpää keittiötä, joka sitoo meidät omaan alueeseemme ja kulttuuriimme. Julistuksen pohjalta hahmoteltiin Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelma.

- Uusi ohjelmakausi nojaa edelleen kokkimanifestiin. Sieltä löytyvät nytkin käytössä olevat kulmakivet: sesonki, alkuperä, aitous, puhtaus ja kotoperäiset geenivarat, Innanen muistuttaa.

Uuden kauden kolmelle ensimmäiselle vuodelle on nimetty kokoavat teemat, joiden nuoteilla ruokakulttuuria edistetään jokaisessa Pohjoismaassa. Tämä loppuvuosi käytetään sisällön ja viestintästrategian luomiseen. Ensi vuonna, jolloin Suomi johtaa puhetta pohjoismaisessa yhteistyössä, nostetaan Suomen toiminnassa esille erityisesti ilmastoasioita.

Avoin ohjelma kokoaa voimat

Viisivuotisen ohjelmakauden vuosibudjetti on noin neljä miljoonaa Tanskan kruunua, josta kolme miljoonaa kruunua on peräisin Pohjoismaiden ministerineuvoston maa-, metsä- ja kalatalousalan päättävältä virkamieskomitealta. Miljoona kruunua tulee ministerineuvoston valtuuttamalta KreaNord-hankkeelta, joka edistää luovia aloja.

Vuosibudjetti, noin 540 000 euroa, kuluu pääosin Ny nordisk matin yhteisiin konkreettisiin aloitteisiin ja toimiin. Ohjelman käytännön koordinaatiosta vastaa pääsihteeri Magnus Gröntoft Ruotsin maatalousvirastosta Jordbruksverketistä. Jäsenmaat rahoittavat käytännössä itse ohjelmaa toteuttavat projektinsa.

Päätöksenteko ja toteutus erilleen

Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman hallintoa järjesteltiin nyt toisella kaudella uuteen uskoon niin, että aloitteista päättäminen ja niiden toteuttaminen erotettiin eri henkilöille. Innasen mukaan tämä tehostaa toimeenpanoa, sillä ensimmäisellä kaudella todettiin, että päättäjiltä jää niukasti aikaa toteutuspuolelle.

Ohjelmaa johtaa nyt ohjausryhmä, jossa istuu joka maasta yksi ministeriön virkamies ja yksi ruoka-alan toimija. Näin tieto kulkee kerkeästi molempiin suuntiin. Suomesta jäseniä ovat Innanen ja tuottajajärjestö MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

Ohjausryhmän työrukkanen on työryhmä, joka tekee ohjausryhmälle ehdotuksia ja toimeenpanee päätöksiä. Työryhmään kuuluu viranomaistahoja sekä muun muassa Islannissa sijaitseva Nordens Hus ja Pohjoismaiden innovaatiokeskus NICe. Suomea työryhmässä edustaa tiedottaja Pauliina Munukka maa- ja metsätalousministeriöstä. Kansallisella tasolla ruoka-alan toimijoiden löyhät verkostot eli referenssiryhmät varmistavat ohjelman jalkauttamisen omaan maahansa.

Työryhmän norjalainen puheenjohtaja Einar Risvik toivoo pohjoismaalaisten olevan entistä ylpeämpiä ruokaidentiteetistään. Hän muistuttaa, että Pohjoismailla on muun muassa enemmän mitaleita kokkiolympialaisista eli Bocuse dÓr -kilpailuista kuin Ranskalla ja Belgialla yhteensä.

Ruokalähettiläät valinnanvaraisiksi

Toisella kaudella ruokalähettiläiden virallinen asema on purettu ja tehtävän täyttö on jäsenmaille vapaaehtoista. Ensimmäisellä kaudella jokainen pohjoismaa valitsi omat ruokalähettiläänsä. Suomessa ohjelmalle toivat näkyvyyttä keittiömestari Kim Palhus suomalais-ruotsalaisesta kulttuurikeskuksesta Hanasaaresta Espoossa sekä tv-kokki, keittiömestari Michael Björklund Ahvenanmaalta.

Innasen mukaan Suomi tulee jatkamaan yhteistyötä ruokalähettiläiden kanssa. Muun muassa Palhusin asiantuntemusta on käyttänyt koko Pohjoismaiden ministerineuvosto. Viimeksi Palhus kokkasi Pohjoismaiden paviljongissa Shanghain maailmannäyttelyssä Kiinassa. (Ruokatieto)

Ruotsin Östersund pääsi mukaan Unescon luovien ruokakulttuurikaupunkien verkostoon (23.9.2010)
Pohjoismaiset asiantuntijat: Oppilaan asiakkuutta vahvistettava kouluruokailussa (13.9.2010)
Lapin luonnonantimet saivat maailman huippukokit jammaamaan uusia makuyhdistelmiä (8.9.2010)
Kulttuurijohtaja Timonen: Ruoka on luonnollinen osa designpääkaupunkia (4.6.2010)
Pop up -ravintola vie suomalaisen ruuan 12 päiväksi Lontooseen (1.6.2010)
Pohjoismainen keittiö harppasi kärkeen maailman parhaiden ravintoloiden listalla (28.4.2010)
Pohjoismaiset ruokasanat ja reseptit klikkauksen päässä (7.4.2010)

Muualla verkossa:
Ny nordisk mad
Suomalaisen ruokakulttuuri edistämisohjelma Sre
Pohjoismaiden innovaatiokeskus NICe
Nordens Hus