Ranskan gastronominen ateria on osa maailman aineetonta kulttuuriperintöä

17.11.2010
Ranskalaisten perinteinen gastronominen ateria tunnustettiin osaksi maailman aineetonta kulttuuriperintöä, kun YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco kokoontui eilen Nairobissa, Keniassa päättämään 47 hakemuksen kohtalosta. Nyt listalla on noin 190 perinnettä.

Määritelmän mukaan gastronominen ateria on sosiaalinen käytäntö, joka kokoaa ranskalaiset juhlistamaan elämän tärkeitä hetkiä, kuten syntymää, häitä, syntymäpäiviä ja muita merkkitapauksia. Juhla-aterian aikana nautitaan hyvästä syömisestä ja juomisesta korostaen yhteisöllisyyttä, makunautintoja sekä ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa.

Ranskan ruokakulttuuri on ensimmäinen gastronominen perinne maailman aineettoman kulttuuriperinnön listalla. Myös Italia on eräiden muiden Välimeren maiden tukemana hakenut vastaavaa tunnustusta Välimeren perinteiselle ruokavaliolle. 

Piparkakut ja leipämarkkinat

Aineettoman kulttuuriperinnön listalle hyväksyttiin 13 perinteen joukossa myös muun muassa piparkakunvalmistuksen käsityötaide Pohjois-Kroatiasta. Piparkakkuja alettiin keskiajalla valmistaa ensin eurooppalaisissa luostareissa. Käsityötaidetta piparkakuista syntyi Unescon mukaan Kroatiassa, jossa hunajaa ja kynttilöitä valmistavat käsityöläiset alkoivat työstää yhä vaativampia leivonnaisia jauhoista, hunajasta, ja myöhemmin sokerista, sekä soodasta ja mausteista.

Lisäksi hyväksyttiin kolme belgialaista markkina- ja karnevaalitapahtumaa, joissa juhlitaan leipää ja tulta, myydään nautoja ja täysverihevosia sekä laskeudutaan paastoon. (Ruokatieto)

Pohjoismaiselle ruualle jalostetaan mainetta ruokailon ja elämystalouden kautta (28.9.2010)
Ruotsin Östersund pääsi mukaan Unescon luovien ruokakulttuurikaupunkien verkostoon (23.9.2010)
Välimeren maat haluavat omalle ruokavaliolleen aseman osana Unescon aineetonta maailmanperintöä (26.8.2010)

Muualla verkossa:
Unesco: Celebrations, healing techniques, crafts and culinary arts added to the Representative List of the Intangible Cultural Heritage