Ravitsemusohjaus hyödyttää muistisairasta ikäihmistä

30.01.2013
Puutteellinen ravitsemus on yleistä ikääntyneillä muistisairailla, osoittaa tuore suomalainen tutkimus. Etenkin proteiinin, C-vitamiinin ja foolihapon saanti on niukkaa. Yksilöllisesti räätälöity ravitsemusohjaus kohentaa sairastuneiden elämänlaatua.

Nelivuotisessa tutkimushankkeessa selvitettiin kotona asuvien yli 65-vuotiaiden muistisairaiden ja heidän omaishoitajinaan toimivien puolisoiden ravinnonsaantia ja ravitsemustilaa. Vastaavaa tutkimusta ei ole Suomessa aikaisemmin tehty ja ulkomaillakin aihetta on tutkittu vain vähän.

Liian yksipuolinen tai vähäinen syöminen oli yleistä sekä muistisairailla että heidän puolisoillaan. Riittämätön ravitsemus oli tavallisempaa silloin, kun mies toimi muistisairaan vaimonsa hoitajana.

Virheravitsemus monen tekijän summa

Puolet naisista ja lähes neljännes miehistä sai tutkimuksen alkaessa ravinnostaan liian vähän energiaa. Foolihapon saanti jäi suositeltua vähäisemmäksi yhdeksällä kymmenestä ja C-vitamiinin saanti noin puolella tutkituista. Myös raudan, E-vitamiinin ja kalsiumin saanti oli monilla riittämätöntä. Ravintoaineiden saantia selvitettiin ruokapäiväkirjojen avulla.

”Ikääntyminen yksinään ei aiheuta ravitsemuksen puutteita, vaan kokonaisuuteen vaikuttavat muun muassa sairaudet, vähäinen liikkuminen ja heikentynyt ruokahalu.”

Tutkimuksesta vastannut projektijohtaja Merja Suominen Suomen Muistiasiantuntijat ry:stä sanoo, että puutteita ravitsemuksessa osattiin odottaa. Ikääntyneen virheravitsemus on aina monen tekijän summa.

- Ikääntyminen yksinään ei aiheuta ravitsemuksen puutteita, vaan kokonaisuuteen vaikuttavat muun muassa sairaudet, vähäinen liikkuminen ja heikentynyt ruokahalu. Riski ei koske pelkästään heikkoja ja hauraita, vaan myös ylipainoisen ikääntyneen ravitsemustila voi olla huono, Suominen selittää.

Proteiinin puutosta etenkin naisilla

Suomisen mukaan etenkin riittämätön proteiinin saanti on ikääntyneelle hyvin haitallista. Ikääntynen pitäisi saada proteiinia 60 - 100 grammaa päivässä, mutta tutkimuksessa mukana olleista naisista yli 40 prosenttia sai proteiinia suositeltua vähemmän. Pienimmillään proteiinin saanti oli vajaa 20 grammaa päivässä.

- Proteiinin puute kiihdyttää lihaskatoa, heikentää vastustuskykyä, hidastaa haavojen paranemista sekä lisää väsymyksen ja heikkouden tunnetta.

Myös ikääntyneiden C-vitamiinin saantiin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Sen saanti voi olla laskennallisesti riittävää, mutta vitamiinitaso elimistössä silti huono. Ikääntyminen, sairaudet ja lääkitykset voivat heikentää C-vitamiinin imeytymistä ja hyväksikäyttöä elimistössä, Suominen kertoo.

Käytännönläheistä neuvontaa

Tutkimuksessa selvitettiin, miten yksilöllisesti räätälöidyllä ravitsemusohjauksella voidaan vaikuttaa muistisairaan ravitsemustilaan ja elämänlaatuun.  Ohjausta sai 50 pariskuntaa ja siihen sisältyi yksilöllinen ravitsemushoidon suunnitelma, kotikäyntejä, vertaisryhmätapaamisia, opas ikääntyneiden ravitsemuksesta sekä havainnolliset annoskuvat proteiinin saannin arviointiin.

Osa omaishoitajina toimivista miehistä ohjattiin Marttojen järjestämälle ruuanlaittokurssille.

Ravitsemuksen puutteita pyrittiin ensisijaisesti korjaamaan tavallisen ruokavalion keinoin. Esimerkiksi C-vitamiinin saannin turvaamiseksi suositeltiin kasvisraasteiden lisäämistä lounaalle, tuoremehun juomista aamupalalla sekä marjojen ja hedelmien käyttöä.

Osa omaishoitajina toimivista miehistä ohjattiin Marttojen järjestämälle ruuanlaittokurssille. Sellaisen kävi myös Alzheimerin tautia sairastavaa vaimoaan kotona hoitava Juhani Puikkonen. Kurssilla Puikkonen oppi valmistamaan tavallista kotiruokaa, jossa käytetään runsaasti etenkin kasviksia, kalaa ja marjoja.

Jaksaminen ja elämänlaatu paranivat

Ruokapäiväkirjat paljastivat Juhani Puikkosen vaimolla vakavia puutteita ravitsemuksessa, erityisesti proteiinin saannissa. Siksi käyttöön otettiin myös täydennysravintovalmisteet. Niitä annettiin yksilöllisen tarpeen mukaisesti kaikille ohjausryhmään kuuluville.

- Ennen tutkimusta vaimon toimintakyky ja elämänlaatu olivat huonot. Normaali keskustelu ja päivittäisistä toimista selviytyminen oli hankalaa. Muistin toimintaa mittaavissa testeissä vaimo sai vain muutaman pisteen. Ravitsemushoidon myötä vaimo on virkistynyt ja elämänlaatu on parantunut merkittävästi. Muistitesteistäkin tulee nyt hyviä tuloksia, Puikkonen kuvailee tapahtuneita muutoksia.

”Ravitsemusohjauksen tuloksena muistisairaiden yleinen jaksaminen, henkiset toiminnat, elämänlaatu ja ravitsemustila paranivat.”

Merja Suominen kertoo, että samanlaisia muutoksia havaittiin koko ravitsemusohjausta saaneessa ryhmässä.

- Ravitsemusohjauksen tuloksena muistisairaiden yleinen jaksaminen, henkiset toiminnat, elämänlaatu ja ravitsemustila paranivat. Lisäksi he kokivat hengenahdistuksen ja masennuksen lievittyvän parantuneen ravitsemustilan ansiosta, Suominen listaa ainutlaatuisiksi kuvailemiaan tuloksia.

Räätälöidylle ohjaukselle tarvetta

Tutkimuksessa oli kaikkiaan mukana 99 pariskuntaa, joista 49 kuului kontrolliryhmään. Heille lähetettiin opas ikääntyneiden ravitsemuksesta postitse, mutta muuta ravitsemusohjausta ei tutkimuksen kuluessa annettu. Muutokset ravintoaineiden saannissa jäivätkin tällä ryhmällä vähäisiksi.

"Ravitsemusneuvonnan on oltava osa ikääntyneiden terveystarkastuksia ja ryhmätoimintaa."

Suomisen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että räätälöidylle ravitsemusohjaukselle on tarvetta. Jo melko pienillä muutoksilla ja lisäyksillä ruokavalioon saatiin runsaasti myönteisiä vaikutuksia sekä muistisairaan että hänen puolisonsa terveyteen, jaksamiseen ja elämänlaatuun.

- Ravitsemusneuvonnan on oltava osa ikääntyneiden terveystarkastuksia ja ryhmätoimintaa. Kuntiin tarvitaan lisää ikääntyneiden ravitsemukseen perehtyneitä ravitsemussuunnittelijoita ja -terapeutteja toteuttamaan ravitsemushoidon kotikäyntejä, hän nostaa esiin tutkimuksen paljastamia tarpeita.

Nelivuotinen tutkimus oli RAY:n rahoittama. Tutkimus liittyy Ravitsemus muistisairaan kodissa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda malli kotona asuvien muistisairaiden ravitsemushoidosta.

Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ihmistä. Uusia sairastuneita todetaan vuosittain yli 13 000. Väestön ikääntyessä Alzheimer ja muut muistisairaudet ovat yleistymässä. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)