Ruisseminaari: Terveysmielikuvilla luodaan sädekehä herkuille

30.03.2012
Suomeenkin on rantautunut amerikkalainen ilmiö, jossa runsaskuituisuutta käytetään mainoslauseena muka terveellisten tuotteiden markkinoinnissa. Näitä ovat esimerkiksi kokojyvästä leivotut leivonnaiset, perunalastujen kaltaiset naposteltavat sekä puhdistetulla kuidulla täydennetyt jogurtit.

Ravitsemustieteen professori Alice Lichtenstein Tufts-yliopistosta Yhdysvalloista puhuu health halo -ilmiöstä. Terveellisyyden sädekehää luodaan, kun terveyttä edistävää ominaisuutta käytetään parantamaan myös epäterveellisen tuotteen terveysmielikuvaa.

Lichtenstein muistuttaa, että monet ihmiset luulevat näiden tuotteiden olevan terveellisiä, vaikka niiden energiapitoisuus on usein korkea.

Puhdistettu kuitu vs. luonnon kuitu

Suomen Akatemian professori Kaisa Poutanen arvioi, ettei uusista kuitupitoisista tuotteista ei ole hyötyä, jos niitä syödään ruokavalion lisänä.

- Toki nämä tuotteet ovat usein vastaavia, tavallisia tuotteita parempi valinta. Täytyy miettiä, mitä näillä uusilla elintarvikkeilla pyritään korvaamaan, hän pohtii.

On mahdollista, että ruokiin lisätyllä puhdistetulla kuidulla ei ole samankaltaista terveysvaikutusta kuin luonnollisesti runsaasti kuitua sisältävillä tuotteilla. Kuluttajalle tulisi saada terveellisestä raaka-aineesta sen koko ravitsemuspaketti, ei vain yhtä terveyshyötyä, Poutanen sanoo.

Tutkijat puhuivat professori Herman Adlercreutzin 80-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä Rukiista voimaa –juhlasymposiumissa torstaina Helsingin yliopistossa.

Rukiin terveellisyyttä tutkitaan kiivaasti

Ruis on tällä hetkellä kansainvälisesti mielenkiintoinen tutkimuskohde. Pohjoismaissa rukiin terveysvaikutuksia on toki tutkittu jo useiden vuosikymmenien ajan. Sillä on havaittu muihin viljoihin verrattuna erityislaatuisia ravitsemuksellisia ja biokemiallisia ominaisuuksia.

Finravinto-tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat merkittävän osan päivittäisestä ravintokuidustaan ruis- ja näkkileivästä: miehet puolet ja naiset kolmanneksen. Ruisleivän kulutus on laskenut rajusti viime vuosisadan aikana – 1900-luvun alkupuolella suomalaiset kuluttivat ruisleipää miltei kymmenen kertaa nykyistä enemmän.

Rukiissa on kuidun lisäksi runsaasti biokemiallisia yhdisteitä, joilla voi olla terveysvaikutuksia. Rukiista saadaan muihin viljoihin verrattuna eniten fytoestrogeeneihin kuuluvia kasvilignaaneja. Ne muuttuvat paksusuolessa enterolaktoneiksi, jotka imeytyvät elimistöön. Niillä on elimistössä heikko estrogeeni-hormonin kaltainen vaikutus.

Rasvayhdisteiden merkitystä ei vielä tunneta

Uutta mielenkiintoa ovat herättäneet täysjyväviljan alkyyliresorsinolit. Ne ovat fenolisia rasvayhdisteitä, joita esiintyy rukiin ja vehnän kuorikerroksissa. On vielä epäselvää, miten alkyyliresorsionolit vaikuttavat elimistössä.

Koeputkikokeissa alkyyliresorsionolit ovat muun muassa estäneet molekyylien hapettumista ja mikrobien kasvua. Ne ovat myös lisänneet rasvamolekyylejä hajottavien entsyymien aktiivisuutta, kertoo Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston professori Per Åman.

- Alkyyliresorsionolit ovat apuna ruistutkimuksessa, sillä niitä voidaan käyttää veren merkkiaineina, kun halutaan selvittää, paljonko tutkimushenkilöt syövät täysjyvätuotteita, Åman sanoo.

Lääke kroonisten tautien ehkäisyyn?

Ruispitoiset elintarvikkeet ovat oiva apu painonhallinnassa, sillä tutkimuksissa niiden on havaittu lisäävän kylläisyyden tunnetta ja vähentävän energiaravintoaineiden imeytymistä suolistosta. Ruisleivän syönti myös vähentää ummetusoireita ja edistää paksusuolen terveyttä.

Ruistuotteiden käyttö ehkäisee myös kakkostyypin diabetesta. Suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että ruisleipää syönneillä verensokeritaso säilyy pidempään paastoverensokeritasoa korkeammalla. Myös insuliinin eritys on aterian jälkeen keskimääräistä pienempää.

Professori Hannu Mykkänen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, ettei mekanismia ilmeisesti selitä pelkästään leivän kuitupitoisuus, vaan myös ruisleivän muilla ominaisuuksilla on merkitystä.

Rukiin on myös havaittu pienentävän veren kolesterolitasoja sekä ehkäisevän haitallisen LDL-kolesterolin hapettumista, joka on valtimoiden kovettumisen ja siten sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Ruisruokavalio eturauhassyövän hoitoon

Ruotsissa on tutkittu runsaasti rukiin vaikutusta eturauhassyöpään. Eläinkokeissa on kokeiltu puhdistettujen lignaanien vaikutusta syöpäkasvaimiin. Tutkimuksissa on havaittu, että lignaanit muun muassa hidastavat kasvaimen kasvua.

Uumajan ylipistossa on tutkittu kuinka ruisruokavalio vaikuttaa kasvaimeen jo syöpään sairastuneilla ihmisillä. Kansanterveystieteen ja kliinisen lääketieteen professori Göran Hallmansin mukaan muutaman viikon ruokavaliomuutoksen jälkeen havaittiin verikokeissa eturauhassyövän diagnostiikassa käytettyjen yhdisteiden pitoisuuden väheneminen.

- Vaikka seulonnassa olisi jo havaittu viitteitä eturauhassyövästä, elintapojen muutos voi auttaa, Hallmans kertoo.

Löydös on erityisen tärkeä nyt, kun eturauhasyöpien seulonta yleistyy ja uusia syöpätapauksia löytyy jatkuvasti lisää. Jos syöpä on hitaasti etenevä, potilasta ei ole välttämättä järkevää hoitaa, sillä leikkauksilla ja sädehoidoilla on paljon sivuvaikutuksia, Hallmans jatkaa.

Täsmätietoa aineenvaihdunnasta

Uudet analyysimenetelmät ovat nostaneet ruistutkimuksen aivan uudelle tasolle. Metabolomiikan tutkimusmenetelmien avulla voidaan tutkia koehenkilöiden verenkierron ja virtsan yhdisteitä ruisleivän syönnin jälkeen. Yhdisteistä voidaan päätellä minkälaisia vasteita ruisleipä elimistössä aiheuttaa.

- Näin ei tarvitse tietää etukäteen mitä etsii, sillä samalla kerralla voidaan analysoida satoja aineenvaihduntaan liittyviä molekyylejä, Kaisa Poutanen huomauttaa.

Tulevaisuudessa rukiista voidaan todennäköisesti analysoida yhä pienempiä yhdisteitä, yhä pienemmissä pitoisuuksissa.

Herman Adlercreutz toimi kliinisen kemian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1969 - 1997. Hän oli erityisen kiinnostunut rukiin fytoestrogeenien vaikutuksesta elimistön sukupuolihormoniaineenvaihduntaan ja siten terveyteen. Hän on alallaan kansainvälisesti hyvin arvostettu tutkija ja on julkaissut uransa aikana yli 700 artikkelia. (Ruokatieto – Silja Nousiainen)

Tavoitteeksi hyvä tasapaino hiilihydraatin lähteiden kesken (9.3.2012)
Rukiista 60 prosenttia kasvoi Suomessa vuonna 2011 (10.2.2012)
Suomalaiset tutkijat: Ravintokuidulle tarvitaan tarkempi määritelmä (3.6.2011)
Leipäviljojen ravitsemuslaatu vaikuttaa ihmisen geenien toimintaan (1.3.2010)

Muualla verkossa:
VTT: Rye and Health -tutkimussivusto
Leipätiedotus