Ruokakulttuurin puolestapuhujat visioivat viherkattoja ja syötäviä puistoja

19.10.2012
Rakennetaanko jatkossa kaikkiin uusiin kouluihin ja päiväkoteihin sekä ainakin puoleen uusista toimitiloista satoa ja iloa tuova viherkatto? Näin on ehdotettu Helsingissä. Yliopisto tutkii parhaillaan viherkattojen vaikutuksia kaupunkien viihtyisyyteen, kestävyyteen ja ruokahuoltoon.

Vihreän kaupunginvaltuutettu Mari Puoskarin mukaan Vihreiden tekemä valtuustoaloite tavoittelee jokaiselle helsinkiläiselle mahdollisuutta kaupunkiviljelyyn jo ennen vuotta 2020. Oli se sitten ruokametsä, palsta, puisto tai katto.

Katto taklaa monta haastetta

Puoskari kuvaa viherkattojen herättämää tunnereaktiota yllättävän voimakkaaksi. Ollaan selvästi jonkun ajankohtaisen, ison asian äärellä, kun insinöörit hyökkäävät vastaan, hän luonnehtii.

- Meitä syytetään niche-politiikan tekemisestä, kysytään miksi ajatte jotain niin pientä. Tämä hämmästyttää minua, koska viherkatoissa on linkit kaikkiin ajan megatrendeihin. Ei ole yhtä keinoa torjua ilmastonmuutosta, ratkaista globaalia ruokakriisiä ja tuoda yhteisöllisyyttä kaupunkeihin - tämä taklaa kaikkiin yhdessä, Puoskari motivoi viherkattojen merkittävyyttä.

Lisää tutkittua tietoa kaivataan

Vihreät helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut Puoskari, Anni Sinnemäki ja Emma Kari järjestivät keskiviikkona tilaisuuden, jossa pohdittiin, miten viherkattoja voitaisiin edistää Helsingissä ja millaisia mahdollisuuksia tästä seuraisi kaupunkiviljelylle.

Vaikka katoista tiedetään jo paljon etenkin saksalaisten kokemusten perusteella, on yhä paljon avoimia kysymyksiä. Tarvitaan strategiaa, jolla selvitetään asiaa, Anni Sinnemäki totesi.

Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa viherkattojen hyödyistä ja mahdollisuuksista kertoivat niitä tieteidenvälisessä Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia – tutkimushankkeessa tutkivat Susanna Lehvävirta ja Marja Mesimäki. Viides ulottuvuus on tänä vuonna mukana myös Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden hankkeissa.

Viherkatto taipuu eri tarpeisiin

Tutkimushanketta vetävä ympäristötieteiden dosentti Lehvävirta totesi aluksi, että ajattelu muotoilee yhteiskuntaa, samoin kuin ajattelun puute. Siksi on tärkeää visioida. Kaupunkien täydellistä viherkattoa visioidaan monesta näkökulmasta.

Onnistumiseen vaikuttaa ekologiset, esteettiset, taloudelliset, tekniset, ylläpidolliset ja ympäristövastuulliset ratkaisut. Vielä kun otetaan huomioon käyttäjien näkökulma, on selvää, että tarvitaan erilaisia kattoja eri tarkoituksiin.

Viidennen ulottuvuuden tutkimusteemoja ovat muun muassa sadevesipulssien hallinta, viherkattojen vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun, viherkatot ja suomalainen luonto sekä sammalkatot. Miten kaupunki voi tuottaa ekosysteemipalveluja? Myös lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä kuten paloturvallisuusmääräyksiä kartoitetaan.

Vanhat viherkatot toimivat

Tutkijat katsastivat kesän 2011 aikana yhteensä 51 olemassa olevaa viherkattoa. Osa oli aivan uusia, vanhimmat jo 70-vuotiaita. Kattojen koko vaihteli 9 – 3 000 neliömetrin välillä.

- Vanhimmilla viherkatoilla oli niittymäistä kasvustoa ja tyypillisesti paksumpi kasvualusta. Kattojen kunnosta kerättiin käyttäjäkokemusta; niissä ei ollut esiintynyt vuotoja. Oleellista on rakentaa asianmukaiset juurisuojaukset viherkaton perustamisvaiheessa, Lehvävirta kertoo.

Tutkijat löysivät viherkatoilta yllättävän paljon kasvilajeja, jopa uhanalaisia kasveja. Kun katon kantavuus on vähintään 150 kiloa neliöllä, syntyy lajistoltaan rikkaampi kasvusto. Myös eläimistön rikkaus yllätti.

Chilejä tietokoneiden hukkalämmöllä

Tunnetuimpia Helsinkiin 2000-luvulla perustettuja viherkattoja lienevät Minna Piirosen Ravintola Savoyhin suunnittelema kattopuutarha ja yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kattokasvihuone Viikissä. Kasvihuonetta lämmitetään palvelimien hukkalämmöllä, ja se tuottaa muun muassa chilipaprikaa Unicafélle.

Tutkijaryhmä on laatinut viherkattoja koskevan kaavion, joka puntaroi niiden elinkaarta, hyötyjä, lainsäädäntöä ja taloudellisia näkökulmia suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi hyötyjä ei saada, ellei sijoiteta luonnonvaroja.

Yksi kysymys on, kuka hyötyy ja kuka joutuu maksamaan. Kustannusten jakautumiseen voidaan vaikuttaa sääntelyllä. Tieteellisen paperin toivotaan löytävän julkaisuväylän ensi vuonna.

Visioita viherkattojen ulottuvuuksista

Viidennen ulottuvuuden koordinaattori, sosiologi Marja Mesimäki hahmottaa kaupunkiympäristöön liittyviä kysymyksiä ihmisen näkökulmasta.

- Viherkatot ovat uusia tiloja, uusia ulottuvuuksia. Niiden myötä saamme kokonaan uuden tason kaupunkiin, mitä kaikkea siellä voisi tehdä ja miltä se tuntuisi, Mesimäki avaa.

Sosiologinen viherkattotutkimus on kansainvälisestikin uusi aihe. Mesimäki kertoi, että Suomessa on meneillään kolme tutkimusta. Viherkattovisioita on koottu kirjallisen eläytymismenetelmän avulla. Moniaistisia viherkattokokemuksia tallennetaan Fabianinkadun koekatolla. Jälkimmäisessä tutkimuksessa on käytetty muun muassa koetun elvyttävyyden mittaria.

Kaunis, kestävä ja helppohoitoinen

Viherkattojen omistajien kyselyissä on selvitetty muun muassa sitä, miksi he ylipäätään ovat rakentaneet viherkaton. Erilaisten rakennusten omistajien mukaan hankintapäätökseen vaikuttaa eniten viherkaton asuinympäristön viihtyisyyttä parantava vaikutus sekä viherympäristön rauhoittava tai virkistävä vaikutus.

Myös kiinnostus perinteistä suomalaista rakennustekniikkaa kohtaan on ollut joidenkin vastaajien kimmokkeena. Yllättäen moni korostaa esteettisyyttä myös kollektiivisesti. Viherkaton vaikutus kaupunkimaisemaan, uusi teknologia ja kokeilunhalu motivoivat myös sen rakentamiseen.

Viherkaton rakentajilla oli melko realistiset ennakkotiedot katon vaikutuksista. Uskottiin esimerkiksi maisemallisiin parannuksiin, sadevesien haihduttamiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, rakennuksen sisälämpötilan tasoittumiseen ja kaupunki-ilman laadun parantumiseen. Toteutuneet viherkatot vastasivat hyvin odotuksia.

- Yleisesti odotukset täyttyivät ja ylittyivät. Ihmiset luettelivat hyvinä puolina muun muassa helppohoitoisuuden ja viihtyisyyden ja pitivät viherkattoa suositeltavana, Mesimäki summaa.

Keittiöpuutarhoiksi ja tapaamispaikoiksi

Mihin tarkoitukseen ja minne viherkattoja sitten kannattaisi perustaa? Tutkimuksen perusteella niitä voisi perustaa kaikenlaisiin rakennuksiin ja eri tarkoituksiin, niin yhteisöille kuin keittiöpuutarhoiksi. Erityisesti nousi esiin, että niiden pitäisi sopia kaupunkimaisemaan ja arkkitehtuuriin.

Johtopäätöksenä Mesimäki esittää, että aikaisten omaksujien esimerkin voima on suuri. Hän aprikoi, löytäisimmekö laadukkaita malleja maailmalta.

Esimerkiksi kouluihin viherympäristöt voisi liittää suunnitelmallisesti; kyselyissä ala-asteen oppilaat nostavat pihapiirin viherelementit yli kaiken muun. Ne sopivat erityisen hyvin hoivakiinteistöihin ja niiden tapaamispaikoiksi. Ravintolalle kattopuutarha on keino varmistaa ruuan alkuperä.

Syötävien puistojen kaupunki

Puutarhuri Janne Länsipuro tekee työtään sormet mullassa, ja Kumpulan koulukasvipuutarhan satokauden aikana hänen päässään on raksuttanut vihreitä ajatuksia muun muassa siitä, miten Helsingistä syntyisi puutarhakaupunki.

Hän vaatii kaupungin johtoa lisäämään vielä ennen ensi vuoden talousarvion valtuustokäsittelyä esitykseen kirjauksen poikkihallinnollisen kaupunkiviljelystrategian valmistelusta.

- Kaupunkiviljelystrategia asettaisi askelmerkit toiminnalle. Kaupunkiviljely ei ole mukana ensi vuoden talousarviossa, mutta strategian laatimisesta kannattaisi päättää nyt, Länsipuro vaatii.

Hän listaa pitkän rivin kaupunkiviljelyn hyötyjä alkaen vaikeasti työllistyvien ryhmien kuten maahanmuuttajien työllistymisestä. Kaupunkiviljely on luontevaa kuluttajien omistamille osuuskunnille, se luo uutta mikroyrittäjyyttä elintarvikealalle ja monipuolistaa ruokakulttuuria.

Myönteistä ovat myös ruuan lyhyet kuljetusmatkat ja kaupunkiin syntyvä hiilinielu. Eikä pidä unohtaa kaupunkiviljelyn viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta parantavia vaikutuksia.

Helsingissä kymmeniä hehtaareja tasakattoa

Länsipuro käy läpi koko Helsingin kartan ja eri kaupunginosien mahdollisuudet alkaen Sipoon syötävästä metsästä. Kaupunkiin mahtuu myös peltoa ja laidunta.

- Kansallinen kaupunkipuisto sisältää monia alueita, se ulottuu meren rannoilta pohjoisen pelloille lehtomaisen metsän halki.

Syötävä metsä ja puisto istutetaan monikerroksisesti täyteen satoa tuottavia kasveja. Kaupunkimaisemaan syntyy iso tapahtumatori, jonka sydämen muodostavat Hakaniemi ja Tukkutori sekä uusi kalatori. Niiden seudulla on myös paljon viljelyyn soveltuvia kattoja.

Esimerkiksi Hakaniemen kymmenet kattoviljelyhehtaarit saisivat Länsipuron visioissa alkunsa Helsingin kaupungin omien rakennusten katoilta.

- Pelkästään Itäkeskuksessa on 10 hehtaaria tasakattoa. Sinne sopisi kasvihuonetuotanto, joka hyödyntäisi jäähdytyslämpöä. Sillä voisi lämmittää kasvualustoja myös kohopenkissä. Jos Itäkeskuksessa keskityttäisiin tomaattiin, siellä voisi tuottaa 4 miljoonaa kiloa tomaattia vuodessa. Se täyttäisi puolet helsinkiläisten tomaattitarpeesta, Länsipuro heittää.

Ylipäätään katoilla satotaso on korkeampi kuin peltoviljelyssä, se on niin intensiivistä, Länsipuro kertoo. Esimerkiksi maahanmuuttajien suosimia kasviksia ei olisi pakko lennättää Thaimaasta, jos ne saataisiin ehdotettuun Itäkeskuksen etnisten ruokien kauppahalliin suoraan katolta.

- Karkeasti arvioiden kattoviljelyllä voitaisiin Roihupellossa saada 700 000 euron tuotto vihanneksissa ja se loisi 15 viljelijätyöpaikkaa plus välilliset työpaikat. Koko pääkaupunkiseudulla kattoviljely voisi tuottaa 100 miljoonan arvosta vihanneksia ja työllistää pari tuhatta ihmistä, Länsipuro laskee.

Parkkitalot sopivat piloteiksi

Vihreissä visioissa Helsingistä tulee omavarainen kattopuutarhojen ansiosta. Viherkattostrategiaa koskeva aloite on tyypillisesti sellainen, joka vaatii kaikkien hallintokuntien yhteistyötä.

- Tähän pitää saada mukaan ympäristö, rakennus ja kaavoitus. Sen onnistumiseksi vaaditaan yhteistyötä kaupungin toimijoiden välillä. Siksi tarvitaan myös vastuuhenkilö ja strategia, Anni Sinnemäki linjaa.

Vihreät aikovat seurata, mitä eri virastot vastaavat aloitteeseen. Tavoitteena on myös saada viherkatot mukaan seuraavaan valtuustostrategiaan. Jotta olisi helpompi toimia, aloitteentekijät ovat asettaneet määrälliset pinta-alatavoitteet.

Sinnemäen mukaan pilottien kanssa olisi päästävä nopeasti liikkeelle. Piloteiksi sopivat esimerkiksi parkkitalot. Silloin ei ole huolta ihmisten hyvinvoinnista.

- Teema on kiinnostava myös Euroopan-laajuisesti, sillä viherkatoilla voidaan kohtuukustannuksin lisätä vanhan rakennuskannan energiatehokkuutta, Sinnemäki piirtää suurempia linjoja.

Pääkaupunki Helsinki voisi myös näyttää maankäytössä mallia muulle maalle. (Ruokatieto - Mariaana Nelimarkka)

Kumpulassa juhlitaan satavuotiasta koulupuutarhaa (15.8.2012)
Nuoret muotoilevat ruokamaailmaansa (31.5.2012)
Kaupunkiviljelystä versoo iloa ja yhteisöllisyyttä asukkaiden elämään (13.3.2012)
Yhdessä syöminen saa uusia muotoja (5.3.2012)

Muualla verkossa:
Viides ulottuvuus - viherkatot osaksi kaupunkia
Anni Sinnemäen blogi: Puutarhat Helsingin yllä -valtuustoaloite