Ruokakulttuuriprofessuuri on investointi

28.02.2012
Lahjoitus ruokakulttuuriprofessuuriin on investointi sekä parempaan suomalaiseen arkeen että maakuvaan, kiteyttivät uuden ruokakulttuuriprofessuurin lahjoittajat tiistaina Helsingissä. Professuuria juhlittiin samassa Helsingin yliopiston tilassa, jossa kuusi vuotta sitten aloitettiin varainkeruu pysyvän lahjoitusprofessuurin perustamiseksi.

Nyt Suomen ruokapiireissä jytää!, huudahti yhden lahjoittajien puheenvuoron pitänyt hallituksen puheenjohtaja Maria Planting E Ahlström Oy:stä. Hänestä emme ole aina pysyneet ihan Ruotsin, Tanskan ja Norjan imussa ruokakulttuurin kehittämisessä. On epäilty, ettei löydy osaamista tai rahaa.

- No, löytyyhän niitä!, Planting totesi.

Reippaasti johto opetuksessa ja tutkimuksessa

Plantingin mielestä professuuri osoittaa suomalaisten ottavan reippaasti johdon Pohjoismaissa ruokakulttuurin opetuksessa ja tutkimuksessa. Ei mene kauaakaan, kun maailmalla kohistaan suomalaisesta ruuasta, ruokakulttuurista, raaka-aineista ja ruokainnovaatioista.

Planting korosti, että kyseessä ei ollut lahjoitus, vaan investointi. Investointiin kuuluu, että investoija saa takaisinmaksun ja korkoa investoinnilleen.

- Odotan, että korkoa kertyy, kun käsite suomalainen ruokakulttuuri nousee maailmanlaajuisesti paljon korkeammalle kuin tanskalainen ravintola Noma konsanaan, Planting nostatti henkeä.

Lahjoitusta Planting vertasi puun istuttamiseen. Tämän päivän pienestä taimesta kasvaa otollisessa maaperässä ja mikroilmastossa hyvinkin nopeasti suuri puu, joka upottaa juurensa syvälle ja levittää siemeniään laajalle niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Siemenet risteytyvät muiden kanssa ja synnyttävät täysin uusia keksintöjä ja tieteenaloja.

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kertoi saaneensa jo ensimmäisten kahden työviikkonsa aikana kutsut tulla kertomaan suomalaisesta ruokakulttuurista Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Pyyntöihin hän vastasi: Kyllä, kiitos.

Haukuista kannatti provosoitua

Yhtenä kimmokkeena sille, että Suomessa havahduttiin kerääntymään suomalaisen ruokakulttuurin äärelle, lienee Italian pääministeri Silvio Berlusconin viskaamat moitteet Suomessa saamalleen ruokatarjoilulle. Dekaani Patrik Scheinin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta totesi, että joskus on hyvä provosoitua!

Meillä ei aina ole uskottu omaan ruokaosaamiseen, ei ole luotettu omaan perinteeseen ja tekemiseen. Silloin myös arvostus on luonnollisesti heikoissa kantimissa. Nyt maastamme on alkanut löytyä ylpeyttä suomalaisesta tekemisestä ja ruokatavoista sekä kotikeittiöissä että alan ammattikeittiöissä.

Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä huomautti, että ruokakulttuuria toteutetaan kotien jokapäiväisessä arjessa.

- Ruokakulttuurin avulla voidaan lisätä nuorten ymmärrystä yhteiskunnasta ja itsestään, eikä se ole pieni asia, Heikkilä sanoi.

Nautittavampaa ruokaa kotiin ja kouluun

Helsingin kaupunki lahjoitti professuuriin, jotta helsinkiläiset ja matkailijat voisivat nauttia ruuastaan enemmän. Helsingin Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori totesi, että Suomessa on aina osattu luoda ruuan ympärille designia ja palveluita. Nyt monia tekijöitä yhdistää ruokakulttuuria sykkivä dynamo ja tekemistä riittää kaikille.

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi lahjoituksen tehneestä tuottajajärjestö MTK:sta oli alusta lähtien mukana ruokakultturiprofessuurin työryhmässä, tuolloin Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtajana.

Hän korosti, että aikaansaava toiminta vaatii yhteishengen ja talkootyön lisäksi myös suoria resursseja eli julkista ja yksityistä rahaa. Syväniemi antoikin koko salille kotitehtäväksi lisätä resursseja peruskoulun kotitalousopetukselle.

Tiede ja käden muisti samalla lautasella

Professori Mäkelä pitää juhlaluentonsa poikkeuksellisesti vasta marraskuussa itsenäisyyspäivän tienoilla. Tiistaina hän iloitsi siitä, miten ruokaväen keskusteluissa nousee koko ajan esiin uusia mielenkiintoisia aiheita tutkimukselle ja koulutukselle.

Pelikenttää riittää, kun tarkasteluun otetaan ruokakulttuurin poliittinen, teknologinen, ekologinen ja taloudellinen ulottuvuus. Näistä kaivataan Mäkelän mielestä yhteiskunnallista keskustelua.

Mäkelä linjasi, että opetuksessa perustana on tutkimus ja tieteidenvälisyys. Kuitenkin mukana on aina myös käden muisti ja ruuan tekeminen. Ensi syksynä yliopistossa alkaa täysin uudenlainen ruokakulttuurin monitieteinen opintokokonaisuus, jonne otetaan 25 opiskelijaa.

- Ruokaa ei ole pakko ostata tehdä, mutta on siitä iloa! Mäkelä summasi.
(Ruokatieto)

Muovailuvaha ja vehnätaikina ajavat samaa asiaa (23.2.2012)
Onko hyvälle arkiruualle vain yksi malli? (21.2.2012)
Johanna Mäkelä Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professoriksi (29.11.2011)
Ruokakulttuuri etenee arjen työllä kodeissa ja keittiöissä (1.3.2011)

Muualla verkossa:
Helsingin yliopisto: Ruokakulttuurille lahjoitusprofessuuri