Säilöjä luottaa perusresepteihin

21.08.2008
Suomalaiset luottavat säilönnässä perinteisiin ohjeisiin, joilla onnistuvat niin hilloaminen kuin hyytelöintikin. Säilöntään on tarjolla myös valmiita mausteseoksia, joiden avulla aloittelijakin saa talteen runsaan kasvissadon.
Vaikka säilöntä on monen mielestä vanhanaikaista, vaivalloista, hidasta tai
epävarmaa, iso joukko suomalaisia pakastaa, hilloaa, hyytelöi, suolaa, kuivaa
tai säilöö sadon etikkaliemeen.

Pulmatilanteessa soitetaan neuvontapuhelimeen. Soittokierros osoitti
suomalaisten kyselevän nyt perusohjeiden perään. Erikoisuuksiin ei reseptejä
niinkään kysellä. Tukea haetaan myös säilönnän apuaineiden kuten hillosokerin,
etikan sekä säilöntäaineiden käyttöön.

Neuvontapuhelimiin tulee kysymyksiä sadon kypsymistahtiin alkaen raparperista,
mansikasta, kirsikasta ja vadelmasta. Nyt kysymykset liittyvät kurkun tai
muiden vihannesten säilöntään. Etelä-Suomesta soitetaan vinkkejä
punaherukkasäilykkeisiin, mutta pohjoisesta soittavat kyselevät mustaherukan
hyytelöinnistä. Syksyn saapuessa neuvoja jaetaan marja-aronian, ruusunmarjan ja
omenoiden säilöntään.

Perusohjeilla onnistuu varmasti

Markkinoinnin suunnittelupäällikkö Inari Kettula Suomen Sokeri Oy:stä kertoo,
että hillon, marmeladin ja mehusta valmistettavan hyytelön perusohjeet ovat nyt
kysytyimpiä. Yritys teetti Taloustutkimuksella tammikuussa 2008
säilöntätottumuksista tutkimuksen, josta ilmeni, että kolme viidestä
suomalaisesta suosii kotona tehtyä hilloa verrattuna ostohilloon.

Valtaosa kyselyyn vastanneista käyttää hillon valmistuksessa hillosokeria,
perinteistä sokeria käyttää ainoastaan joka kolmas. Kyselyyn vastanneista 70
prosenttia kertoi säilövänsä marjoja pakastamalla. Marjastaminen on yleisintä
yli 55-vuotiaiden, Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä asuvien keskuudessa.

Pirkanmaan Martat ry:n toiminnanjohtaja Marja Kuuteri-Kallio ymmärtää
perusohjeiden kysynnän, sillä marjojen ja vihannesten poimintaan ja käsittelyyn
kuluu paljon aikaa.

- Perinteikkäät, takuuvarmat ja herkulliseksi havaitut ohjeet puoltavat
paikkaansa eikä epäonnistumisen riskiä ole, Kuuteri-Kallio sanoo.

Hän suosittelee käyttämään kasvisten säilöntään kehitettyjä valmiita
mausteseoksia, joilla aloittelijakin onnistuu.

- Kun pakkauksen ohjeita noudatetaan, syntyy seokseen sopiva osmoottinen paine,
eivätkä kasvikset litisty. Kurkut voidaan myös säilöä viipaleina,
Kuuteri-Kallio vinkkaa.

Kymmenen vuotta sitten kauppoihin tullut hillosokeri on löytänyt tiensä
kuluttajien suosioon. Sen avulla marjoista syntyy hillo vähemmällä sokerilla.
Kun Anna Olsson neuvoi Kotiruoka-kirjassaan vuodelta 1926 käyttämään vadelma-
tai viinimarjahilloon 2 kiloa marjoja ja 2 kiloa sokeria, opastetaan Marttojen
neuvonnassa käyttämään hillosokeria vain yksi kilo samaan marjamäärään.

- Mansikoita hillotessa riittää 600 - 800 grammaa hillosokeria. Hilloja
tehtäessä voidaan käyttää karrageenia sisältävää hyytelöimisainetta, joka
kiinteyttää vähemmälläkin sokerimäärällä keitetyn hillon, sanoo Kuuteri-Kallio.

Muista myös säilöttävät kasvikset

Kasvisten säilöntäaineita markkinoivan Meira Oy:n kuluttajapalvelusta
kerrotaan, että nyt kysellään käyttövinkkejä kurkun, kurpitsan ja punajuuren
säilöntään.

- Yhtä lailla säilykkeeksi sopivat sipulit, sienet ja paprikat, muistuttaa
kuluttajaneuvoja Salla Rajamäki.

Tuotepäällikkö Marika Lammi kertoo, että Meira myy mausteita ja säilöntäaineita
sisältäviä säilöntävalmisteita toukokuusta lokakuuhun. Niistä suosituin on
kurkun säilöntäaine. Seuraavaksi eniten ostetaan viinihappoa, joka muista
säilöntäaineista poiketen on valikoimissa ympäri vuoden. Viinihappoa käytetään
puolukka-, karpalo- ja mustaherukkamehuun sekä mustaherukan lehtimehuun sekä
samaan tapaan mansikan perkauksesta jäävistä kannoista valmistettavaan
mansikkajuomaan.

Meiran valikoimissa on sesonkituotteena myös punajuuren, kurpitsan sekä
kasvisten ja sienten säilöntäainetta. Seoksissa on säilyvyyttä parantavana
aineksena natriumbentosaattia (E 211) ja/tai kaliumsorbaattia (E202). Nämä ovat
keinotekoisesti valmistettuja aineita, joita esiintyy luonnostaan kasviksissa.

Rajamäen Keittiöön soitetaan markkinointiassistentti Tiina Pertsusen mukaan
silloin, kun tuttu perusohje on kadonnut esimerkiksi myyntipakkauksen
uudistuttua. Säilöntäajan ehdoton suosikki on väkiviinaetikka.

- Jos marjat nautitaan heti pensaasta poimimisen jälkeen, voidaan niihin
lorauttaa päälle sakeaa balsamicokastiketta, Pertsunen kertoo viime syksynä
markkinoille tulleesta viinietikkapohjaisesta tuotteesta.

Perinteisiä viinietikoita hän ei suosittele talven varalle säilöttäessä mutta
parin viikon sisällä käytettävissä pikkelsseissä nämä miedot, aromikkaat etikat
puoltavat hänen mukaansa paikkaansa.

Maa- ja kotitalousnaisten nettineuvontaan tulleet kysymykset liittyvät myös
perussäilöntään. Ohjeita on kaivattu höyrymehuun, sienten pakastukseen,
marjahyytelöön sekä mustaherukkahilloon. Myös tuoremehun säilyvyydestä
muovipullossa sekä papujen pakastamisesta on kysytty. Mustikkasadon jäätyä
heikoksi soittoja on tullut variksenmarjan käytöstä. (Finfood)