Selvitys: Lihan käytön vähentäminen ei heikennä ravitsemusta

07.02.2013
Punaisen lihan ja teollisten lihavalmisteiden määrää voidaan Pohjoismaiden ruokavaliossa rajoittaa ilman, että tärkeitä ravintoaineita saataisiin liian vähän. Asiaa on selvitetty neljän Pohjoismaan yhteisessä tutkimushankkeessa.

Naudan-, sian-, lampaan- ja vuohenlihan käyttömäärän tulisi olla alle 500 grammaa henkilöä kohti viikossa eli korkeintaan noin 70 grammaa päivässä.

Maailman syöpätutkimussäätiö World Cancer Research Fund antoi vuonna 2007 suosituksen, jonka mukaan punaisen lihan ja teollisten lihavalmisteiden käyttöä tulisi rajoittaa. Naudan-, sian-, lampaan- ja vuohenlihan käyttömäärän tulisi olla alle 500 grammaa henkilöä kohti viikossa eli korkeintaan noin 70 grammaa päivässä. Lihavalmisteiden osuus tästä saisi olla erittäin vähäinen.

Suosituksen syynä on tutkimusnäyttö, joka yhdistää punaisen lihan ja lihavalmisteiden käytön kohonneeseen suolistosyöpien riskiin. Useiden laajojen tutkimusyhteenvetojen mukaan havaittu yhteys on merkittävä, vaikka täysin varmaa johtopäätöstä syy-seuraussuhteesta ei voidakaan vetää.

Myös ympäristökuormitus huomioitava

 Punaisen lihan ja lihavalmisteiden syöpäriskiä lisäävä vaikutus perustuu niiden sisältämiin ravintoaineisiin sekä valmistustapojen aikana syntyviin yhdisteisiin. Ravintoaineista haitallisimpina pidetään tyydyttynyttä rasvaa ja transrasvaa.

Terveysnäkökohtien lisäksi myös ympäristötietoinen kuluttaminen edellyttää, että lihan osuutta ruokavaliossa vähennettäisiin nykyisestä.

Terveysriskejä lisäävät myös valmisteissa käytettävät suola ja nitriitit sekä käsittelyn aikana syntyvät yhdisteet, joista osa on karsinogeenisiä eli syöpää aiheuttavia.

Terveysnäkökohtien lisäksi myös ympäristötietoinen kuluttaminen edellyttää, että lihan osuutta ruokavaliossa vähennettäisiin nykyisestä. Eläinperäisen ravinnon tiedetään kuormittavan ympäristöä enemmän kuin kasviperäisen ravinnon.

Välttämättömien ravintoaineiden lähde

Liha ja lihavalmisteet ovat kuuluneet tyypilliseen pohjoismaiseen ruokavalioon jo pitkään, ja liha on monien terveydelle välttämättömien ravintoaineiden merkittävä lähde. Siitä saadaan muun muassa proteiinia, hyvin imeytyvää rautaa, sinkkiä, seleeniä sekä monia B-ryhmän vitamiineja. Esimerkiksi aikuisen suomalaisen keskimääräisessä ruokavaliossa noin viidennes proteiinista ja noin neljännes B1-vitamiinista ja seleenistä on peräisin lihasta.

Aikuisen suomalaisen keskimääräisessä ruokavaliossa noin viidennes proteiinista ja noin neljännes B1-vitamiinista ja seleenistä on peräisin lihasta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten punaisen lihan ja lihavalmisteiden käytön rajoitus vaikuttaa eri väestöryhmien ravintoaineiden saantiin. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Suomesta hankkeeseen osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.  

Viisi vaihtoehtoista mallia

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajoja kansallisia aineistoja väestön ruuankäytöstä. Ruuankäyttötietojen perusteella vertailtiin viittä vaihtoehtoista mallia punaisen lihan ja teollisten lihavalmisteiden kulutuksesta.

Kahdessa mallissa punaisen lihan määrää rajoitettiin 70 grammaan päivässä, ja teollisia lihavalmisteita ei sisältynyt ruokavalioon lainkaan. Toisessa malleista punaisen lihan osuutta ruokavaliossa korvattiin siipikarjan lihalla ja kalalla, toisessa muilla tavanomaisesti käytetyillä elintarvikkeilla, kuten maito- ja viljavalmisteilla sekä kasviksilla.

Kahdessa mallissa asetelma oli muutoin sama, mutta lihan osuus rajoitettiin 43 grammaan päivässä. Viikkotasolla tämä tarkoittaisi noin 300 gramman lihankulutusta. Teollisia lihavalmisteita ei ollut laskelmassa mukana lainkaan.

Viides ruokavaliomalli oli kunkin väestöryhmän tavanomainen, keskimääräinen ruokavalio, jota käytettiin muiden ruokavaliomallien vertailuarvona.

70 gramman tavoite ei ylity Suomessa

Suomesta tutkimusta varten oli saatavilla 18-74 –vuotiaan aikuisväestön sekä 13-14 –vuotiaiden nuorten ruuankäyttötietoja. Tutkimusaineisto osoitti, että päivittäinen punaisen lihan kulutus ei näissä ikäryhmissä ylittänyt tavoitteeksi asetettua 70 grammaa. Tiukempi 43 gramman käyttörajoite ylittyi niukasti nuorilla ja miehillä, mutta ei naisilla.

Punaisen lihan ja lihavalmisteiden määrän rajoittaminen ruokavaliossa ei vaikuttanut merkittävästi eri ravintoaineiden saantiin.

Viidestä rinnakkaisesta mallinnuksesta havaittiin, että punaisen lihan ja lihavalmisteiden määrän rajoittaminen ruokavaliossa ei vaikuttanut merkittävästi eri ravintoaineiden saantiin. Tulokset olivat hyvin samanlaisia kaikissa neljässä Pohjoismaassa, vaikka väestökohtaisissa ruokavaliossa olikin jossain määrin eroja.

Lihan rauta imeytyy tehokkaammin

Kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan osuus oli kaikissa ruokavaliomalleissa suositeltua suurempi. D-vitamiinin määrä jäi alle suositusten, joskin lihavalmisteiden korvaaminen kalalla paransi saantia jonkin verran.

Lihan käyttömäärän rajoittamisella ei ollut raudan saantiin oleellista vaikutusta. Lihasta peräisin oleva rauta imeytyy kuitenkin tehokkaammin kuin kasviperäinen rauta.

Naiset ja nuoret sekä muissa Pohjoismaissa tutkimusaineistoon sisältyneet lapset saivat rautaa liian vähän. Lihan käyttömäärän rajoittamisella ei ollut raudan saantiin oleellista vaikutusta. Lihasta peräisin oleva rauta imeytyy kuitenkin tehokkaammin kuin kasviperäinen rauta. Lihan korvaaminen ruokavaliossa muilla elintarvikkeilla voi siksi jossain määrin heikentää raudan hyväksikäytettävyyttä elimistössä, vaikka sen saantimäärä säilyisi samana.

Ei haittavaikutuksia

Pohjoismaisten tutkijoiden mukaan mallinnus osoittaa selvästi, että punaisen lihan ja erityisesti lihavalmisteiden käyttöä voidaan turvallisesti vähentää maailman syöpätutkimussäätiön suosittelemille tasoille ilman, että se huonontaisi merkittävästi ravintoaineiden saantia.

"Prosessoitu liha on kuitenkin helppo korvata ruokavaliossa muilla elintarvikkeilla."

Tutkimushankkeessa mukana ollut projektipäällikkö Anni Helldán THL:sta sanoo, että punaisen lihan käyttömääriin ei mallinnuksessa tarvinnut tehdä suuria vähennyksiä, sillä sen käyttö on ainakin väestötutkimusten mukaan kaikissa Pohjoismaissa jo suhteellisen lähellä suosituksia.

- Suurin muutos mallinnuksissa oli lihavalmisteiden poistaminen ruokavaliosta kokonaan. Prosessoitu liha on kuitenkin helppo korvata ruokavaliossa muilla elintarvikkeilla, Helldán toteaa. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)