Suomalaisen lapsiperheen viikon ruokalista on monipuolinen

07.12.2010
Nelihenkisen suomalaisen lapsiperheen viikon ruokalista sisältää monipuolisen kattauksen erilaisia ruokia ja juomia. Eri-ikäisten perheenjäsenten keskivertoviikon aterioinnissa on nähtävissä sukupolvien välisiä eroavaisuuksia ruokatottumuksissa, osoittavat Ruokatiedon keräämät kulutusluvut.

Ruokatieto on laskenut ja kuvannut nelihenkisen suomalaisperheen viikon aikana käyttämän ruoka- ja juomamäärän tilasto- ja kulutuslukujen perusteella. Keskimääräisiä kulutuslukuja laskettaessa on hyödynnetty viimeaikaisia suomalaisia ravitsemustutkimuksia. Kuvaus suomalaisperheen ruuankäytöstä tulee esille tiedekeskus Heurekassa ensi helmikuussa avautuvaan ravintoa ja syömistä käsittelevään Bon appétit –Syödään yhdessä –näyttelyyn.

Koululounasta ja perinneruokia

Suomalaisperhe, jossa on kouluikäisiä lapsia, ehtii viikon mittaan syödä monipuolisen valikoiman erilaisia pääruokia. Lasten ruokalistalla näkyy selvästi kouluruokailun vaikutus: viikon menu sisältää muun muassa jauhelihaperunasoselaatikkoa, kinkkukiusausta, uuniseitiä, nakkikeittoa ja jauheliha-makaronimuhennosta. Nämä puuttuvat tyystin perheen aikuisten viikkoruokalistalta.

Aikuisten pääruokakattauksesta taas löytyy muutamia sellaisia perinteisempiä ruokalajeja, jotka luultavasti ovat perheen lapsille tuntemattomampia ja harvinaisempia herkkuja. Näitä ovat esimerkiksi karjalanpaisti ja hirvenlihakäristys.

Yhteisillä perheaterioilla syödään monia tuttuja suosikkiruokia, jotka vuodesta toiseen keikkuvat kyselytutkimusten kärjessä. Ylitse muiden on jauhelihakastike, jota joka toinen suomalainen syö vähintään 2 – 3 kertaa kuukaudessa. Muita kestosuosikkeja ovat Suomen Gallup Elintarviketiedon tänä vuonna tekemän selvityksen mukaan paistettu kala, pihvi tai leike sekä lihapullat. Nämä kaikki löytyvät myös esimerkkiperheen viikon ruokalistalta.

Lapsiperheen suosikkikala on kirjolohi

Ravitsemussuositusten mukaan kalaruokia tulisi syödä ainakin kahdesti viikossa. Keskivertoperheen viikkoon niitä mahtuu yhteensä noin 850 grammaa eli reilut parisataa grammaa henkilöä kohti. Määrä sisältää myös erilaiset kiusaukset ja keitot, joten varsinaisen kalan määrä jää huomattavasti niukemmaksi.

Suomalaisen lapsiperheen suosikkikala on kulutuslukujen valossa kiistatta kirjolohi. Sitä syödään niin uunifileenä, keittona kuin kiusauksenakin. Perheen aikuisten ruokaviikkoon mahtuu myös laaja kirjo erilaisia kalavalmisteita kuten kylmäsavulohta, silliä ja tuoresuolattua lohta. Nämä puuttuvat kokonaan lasten viikkomenusta.

Kypsennettyjen kasvisten käyttö mielikuvituksetonta

Tuoreiden kasvisten käyttö paljastaa osuvasti erot perheen aikuisten ja lasten arjen ruokailuissa. Koululounasta syövillä lapsilla ruokalistalta löytyy runsaasti erilaisia kaali- ja kiinankaalisalaatteja.

Aikuisten työpaikkalounaalla taas tarjoillaan esimerkiksi vihersekasalaattia ja kreikkalaista salaattia. Molemmat sukupolvet suosivat lisäksi tuttuja ja tavallisia salaattiaineksia tomaattia, kurkkua, porkkanaa ja paprikaa.

Viikon mittaan nautittujen kypsennettyjen kasvisten määrä ja valikoima jää melko vähäiseksi. Lapsilla käyttö rajoittuu lähinnä erilaisiin säilöttyihin kasviksiin kuten etikkapunajuuriin ja maustekurkkuun. Perheen aikuiset syövät lisäksi esimerkiksi pakastevihanneksia, parsakaalia ja herne-maissi-paprikaa.

Kokonaisuudessaan kypsennettyjen kasvisten käyttö on siis keskivertolapsiperheessä sangen vaatimatonta ja mielikuvituksetonta. Kaupan monipuolinen ja alati laajeneva valikoima erilaisia uunissa tai keittämällä kypsennettäviä pakastekasvissekoituksia tarjoisi mahdollisuudet huomattavasti runsaampaan ja monipuolisempaan käyttöön.

Puoli kiloa päivässä ei toteudu

Hedelmien käyttö on sen sijaan monipuolista niin lapsilla kuin aikuisillakin. Viikon mittaan ehditään maistella muun muassa appelsiinia, banaania, kiiviä, omenaa, päärynää, vesimelonia, viinirypäleitä ja persikkaa. Yhteensä hedelmiä syödään reilut 750 grammaa henkilöä kohti viikossa.

Kotoisten marjojemme kulutus jääkin sitten niukkaakin niukemmaksi. Kahden aikuisen viikkoon mahtuu yhteensä vajaat 200 grammaa marjoja. Kaksi lasta taas kuluttaa yhteensä vain 35 grammaa marjoja, ja ainoa syöty marja on vadelma. Marjaruuat, kuten marjakeitto, -puuro, ja –piirakka, kasvattavat kulutusta jonkin verran.

Suositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi yhteensä käyttää puoli kiloa päivässä. Keskivertoperheessä tähän ei päästä. Perheen aikuisten päivittäinen määrä jää 245 grammaan per henkilö, mutta lapsilla tilanne on vielä surkeampi: vain 176 grammaa päivässä.

Peruna päihittää pastan ja riisin

Lautasmallin periaatteen mukaisesti neljännes lautasesta varataan perunalle, pastalle tai riisille. Suomalaisessa lapsiperheessä peruna päihittää vielä pastan ja riisin aterian lisukkeena. Nelihenkisen perheen viikon mittaan käyttämän perunan määrä yltää 1,8 kiloon, kun taas pastaa ja riisiä kuluu yhteensä reilun kilon verran.

Monipuolinen peruna nautitaan perheaterioilla muun muassa keitettynä, soseena ja lohkoina. Lisäksi ruokalistalta löytyy uuniperunaa, pyttipannua ja ranskalaisia perunoita.

Rikas leipävalikoima monipuolistaa käyttöä

Lapsiperheen leivän käyttö on monipuolista ja runsasta. Perheen aikuiset suosivat ruisleipää eri muodoissaan, ja yhteensä sitä kuluu viikon mittaan 600 grammaa per aikuinen. Seka-, jyvä- ja vehnäleipien käyttö jää alle puoleen tästä.

Lapsille maistuvat yhtä lailla niin rukiinen kuin vaaleampikin leipä. Molempia kuluu lasta kohti noin 400 grammaa viikossa. Suomalaisen leipävalikoiman rikkaus tulee esiin jo yhden viikon ruokalistalla: varrasleipää, tummaa täysjyväleipää, ruisrouheleipää, näkkileipää, kauraleipää, perunalimppua, rieskaa, hiivaleipää, siemenleipää, patonkia ja porkkanasämpylää, muiden muassa. Leivän päälle levitetään etupäässä suositusten mukaisia kasviöljypohjaisia margariineja.

Myös perinteisiä puuroja syödään edelleen. Lapsille maistuvat erityisesti kaura-, riisi- ja mannapuuro, aikuisten menu sisältää lisäksi myös 4-viljanpuuroa ja ohrasuurimopuuroa. Puuron paikasta aamiaispöydässä kilpailevat erilaiset aamiaisvalmisteet, joista lapset suosivat lähinnä muroja, kun taas aikuisille maistuvat myslit ja leseet.

Kymmenen maitolitraa viikossa

Maitoa kuluu keskivertolapsiperheessä reilusti, noin kymmenen litraa viikossa. Suurin osa käytetystä maidosta on suositeltavaa rasvatonta maitoa. Osa käytetystä maidosta juodaan kaakaona. Aikuisille maistuu lisäksi piimä.

Myös jogurtit ja viilit maistuvat. Yhteensä niitä kuluu noin puoli kiloa henkilöä kohti viikossa. Lapset suosivat lähinnä sokeroituja marja- ja hedelmäjogurtteja, mutta aikuisten listalta löytyvät myös maustamattomat versiot.

Juustoa suomalainen lapsiperhe käyttää noin 700 grammaa viikossa. Tavallisimmat käytetyt juustot ovat emmental, edam, kermajuusto, raejuusto ja sulatejuusto. Aikuisten makuun ovat lisäksi homejuustot, mozzarella, feta ja gouda.

Aikuiset ovat perheen herkkusuita

Perheen herkkusuiksi paljastuvat hieman yllättäen aikuiset. Makeisten ja suklaan kulutuksessa lapset kirivät reilun sadan gramman erolla kärkeen, mutta kun mukaan lasketaan myös makeat leivonnaiset ja keksit, vievät aikuiset voiton.

Siinä missä vanhemmat popsivat makeita leivonnaisia yhteensä lähes puoli kiloa viikossa, tyytyvät perheen lapset yhdessä vajaaseen 300 grammaan. Henkilöä kohti laskettuna makeisia, suklaata ja makeita leivonnaisia kertyy lapsille noin 300 grammaa ja aikuisille noin 350 grammaa viikossa.

Lasten viikoittaista sokerikuormaa kasvattaa kuitenkin melko reipas virvoitusjuomien käyttö. Perheen kaksi kouluikäistä lasta lipittää viikon mittaan yhteensä noin 1,6 litraa virvoitusjuomia. Valtaosa kulutuksesta on sokerilla makeutettuja limsoja, vaikka myös keinotekoisesti makeutettuja juomia käytetään.

Keskivertoperheen aikuisille maistuvat juomista erityisesti kahvi ja olut. Kahvia juodaan noin puoli litraa eli noin neljä kupillista päivässä per henkilö. Olutta siemaillaan viikon mittaan noin 1,5 tuopillista. Yhteensä erilaisia alkoholijuomia kuluu aikuista kohti noin litra viikossa.

Suomalaisten syöminen kohtuulliseksi

Tiedekeskus Heurekan näyttelyä varten kerätyt kulutusluvut eivät kerro suomalaisen lapsiperheen energian tai ravintoaineiden saannista. Kulutusluvut tutkimustietojen pohjalta koonnut erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuitenkin kertoo, että suurin haaste suomalaisten syömisessä on energian ja sokerin liiallinen saanti.

- Tavoitteena on saada suomalaiset syömään kohtuullisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa energian saannin ja kulutuksen tasapainoa kiinnittämällä erityisesti huomiota ruokavalion rasvaan ja sokeriin, Ovaskainen toteaa.

Bon appétit – Syödään yhdessä –näyttely avautuu Heurekassa 9.2.2011. Neljän eurooppalaisen tiedekeskuksen yhteistyönä toteutettu näyttely on parhaillaan esillä Pariisissa. Näyttely korostaa ruokakasvatuksessa terveellisyyden rinnalla syömisen nautinnollisuutta ja yhteisöllisyyttä. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

Suomalaisen lapsiperheen viikon ruuat ja juomat valtaavat koko keittiön (18.11.2010)
Lapsilla on liikaa päätäntävaltaa ruokavaliostaan (2.12.2010)
Lasten ääni kuuluu kouluruokailussa verkkokyselyn avulla, jos tulokset viedään linjastoon saakka (27.10.2010)

Muualla verkossa:
Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemussuositukset pitävät edelleen paikkansa
Lihatiedotus: Jauhelihakastike pitää pintansa ruokapöydän suosikkina