Suomalaiset saavat uuden lautasmallin ja ruokakolmion

17.01.2014
Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkistetaan 23. tammikuuta. Samalla uudistuvat myös käytännön ruokavalintoja ohjaavat lautasmalli ja ruokakolmio. Uudet suositukset pohjautuvat tieteelliseen tutkimusnäyttöön ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä.

Uudistuvissa ravitsemussuosituksissa terveyttä edistävää, suositeltavaa tapaa syödä lähestytään ruokavalion kokonaisuuden näkökulmasta. Yksittäisten ruoka-aineiden sijaan keskeistä on ravitsemuksellisesti laadukas ruokavalion kokonaisuus.

Pohjana pohjoismainen suositus

Ravitsemussuositukset laatii valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suositusten valmistelutyö aloitettiin viime toukokuussa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara kertoo suomalaisten ravitsemussuositusten pohjautuvan pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkistettiin lokakuun alussa.

"Huomioimme myös suomalaisen ruokakulttuurin ja ruokatottumukset."

- Asiat ja numerot tulevat suoraan pohjoismaisista suosituksista. Niiden taustalla olevan tieteellisen tutkimusnäytön on käynyt läpi laaja kansainvälinen asiantuntijajoukko. Huomioimme kuitenkin myös suomalaisen ruokakulttuurin ja ruokatottumukset, Kara sanoo.

Ravitsemustieteilijöiden laatima

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten valmistelutyöryhmässä olivat Suomesta mukana ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. He osallistuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäseninä myös suomalaisten ravitsemussuositusten valmisteluun.

Ravitsemussuositusta on uudistanut työryhmä, jossa ovat mukana ne neuvottelukunnan jäsenet, joilla on ravitsemustieteellinen koulutus.

Kaikkiaan ravitsemusneuvottelukunnassa on yli 20 jäsentä. Ravitsemussuositusta on uudistanut työryhmä, jossa ovat mukana ne neuvottelukunnan jäsenet, joilla on ravitsemustieteellinen koulutus. Muut neuvottelukunnan asiantuntijajäsenet ovat osallistuneet suosituksen kommentointiin ja arviointiin.

Tulevissa ravitsemussuosituksissa aiotaan ravitsemuksen ja terveyden ohella huomioida myös ympäristönäkökulma. Ympäristökysymyksissä on kuultu asiantuntijana professori Sirpa Kurppaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä. Myös muutamien muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden erikoisosaamista on hyödynnetty ravitsemussuositusten valmistelutyössä.

Etujärjestöjen intressejä ei huomioida

Ravitsemusneuvottelukunnan kokoonpano saa toisinaan osakseen myös kritiikkiä. Neuvottelukunnassa on edustettuina asiantuntijatahojen lisäksi myös suomalaisia etujärjestöjä, kuten Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppayhdistys ja tuottajajärjestö MTK.

Etujärjestöjen edustajilla ei ole roolia varsinaisessa suositustyöryhmässä.

Raija Kara korostaa, että etujärjestöjen edustajilla ei ole roolia varsinaisessa suositustyöryhmässä. He voivat kuitenkin osallistua suositusten kommentointiin valmistelutyön eri vaiheissa.

- Ravitsemussuositukset syntyvät täysin terveysperusteisesti, faktapohjalta ja tieteelliseen tutkimusnäyttöön pohjaten. Etujärjestöjen intressejä ei voida ottaa huomioon, eikä kenenkään yksittäisiä mielipiteitä tuoda suosituksissa esiin, Kara painottaa.

Karan mukaan etujärjestöillä on kritiikistä huolimatta roolinsa Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa. Se helpottaa viranomaisten ja elintarviketeollisuuden vuoropuhelua.

- Esimerkiksi maidon D-vitaminointi on Suomessa vain suositus, ei lakisääteinen pakko. Suomalainen elintarviketeollisuus noudattaa tätä suositusta kuitenkin tarkasti, Kara kiittää.

Syömisen linjat koko väestölle

Kara muistuttaa, että ravitsemussuositukset on tarkoitettu koko väestölle, eikä niiden laatimisessa voida ottaa yksittäisten ihmisten erilaisia ruokatottumuksia huomioon.

"Jokainen voi niiden pohjalta tehdä omat ratkaisut itselleen sopivasta tavasta syödä."

- Ravitsemussuositukset antavat linjat terveyttä edistävästä ravitsemuksesta, ja jokainen voi niiden pohjalta tehdä omat ratkaisut itselleen sopivasta tavasta syödä, Kara sanoo.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ei suunnittele suoraa kuluttajaviestintää ravitsemussuosituksista, vaan se keskittyy viestimään suosituksista omille sidosryhmilleen terveydenhuollossa, joukkoruokailussa, elintarviketeollisuudessa ja ravitsemustieteen opetuksessa.

Viestintähanke puhuttelee yksilöitä

Kuluttajaliitto sen sijaan käynnistää heti alkuvuodesta laajan hankkeen, jonka tarkoituksena on tehdä uudet ravitsemussuositukset tutuiksi kaikille suomalaisille. Hankkeen vetovastuussa on Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, joka on myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen.

- Vaikka ravitsemussuositukset on tarkoitettu koko väestölle, ihmiset tulkitsevat niiden olevan myös yksilötason suosituksia. Siksi haluamme avata suositusten sisältöä tarkemmin eri-ikäisille suomalaisille, Marniemi kertoo.

Viestintähankkeella on viisi kohderyhmää; lapsiperheet, kouluikäiset, työikäiset ja ikääntyvät sekä ravitsemus- ja terveysalan ammattilaiset. Tavoitteena on viestiä ravitsemussuosituksista sellaisessa muodossa, että ne puhuttelisivat myös henkilökohtaisella tasolla.

- Toivomme, että mahdollisimman moni löytäisi vastauksia omiin pohdintoihinsa ruokavalinnoista ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen edellytykset ja haasteet, Marniemi sanoo.

Vaihtoehtoisia syömisen tapoja

"Monella tapaa voi syödä hyvin."

Hanke aikoo antaa vastauksia myös sellaisiin ruokavalintoihin liittyviin pohdintoihin, joihin väestötason suositus ei suoraan ota kantaa. Terveyttä edistävän syömisen tapoja tehdään tutuksi myös niille, jotka haluavat noudattaa jotakin muuta kuin perinteistä sekaruokavaliota.

- Tarjoamme työkaluja erilaisten ruokavalioiden toteutukseen. Monella tapaa voi syödä hyvin, Marniemi korostaa.

Kuluttajaliitto toteuttaa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa kolmivuotista viestintähanketta laajan kumppaniverkoston kanssa. Mukana on suomalaisia kansalais-, terveys- ja ammattijärjestöjä sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Myös Ruokatieto kuuluu hankkeen toteuttajiin ja tuo ravitsemustietoa koululaisille Ruokavisan avulla.

Myös erillissuositukset uudistuvat

Suomessa on koko väestölle tarkoitetun ravitsemussuosituksen lisäksi laadittu erilliset suositukset lapsille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille, koululaisille, opiskelijoille ja ikääntyneille sekä sairaalapotilaiden ravitsemushoitoon.

Raija Karan mukaan myös erillissuositukset on tarkoitus uudistaa, joskaan päivitystyön tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Lapsia, raskaana olevia ja imettäviä naisia koskevan ravitsemussuosituksen päivitys on jo aloitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettamassa työryhmässä. Uudistetun suosituksen on määrä ilmestyä loppuvuodesta.

Myös erillissuositukset on tarkoitus uudistaa.

Työryhmän sihteeri, erikoistutkija Sari Niinistö THL:stä kertoo, että lokakuussa julkaistu pohjoismainen ravitsemussuositus antaa hyvän pohjan myös lasten ravitsemussuosituksen päivitystyölle. Työryhmä pohtii lisäksi erikseen kansallisia erityistarpeita.

Ravitsemussuositusten viestinnästä ja mahdollisista uusista materiaaleista vastaa Kuluttajaliiton vetämä viestintäryhmä. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

Päivitetty 21.1.2014: Lisätty tieto, että ravitsemussuositusten viestintää koordinoi Kuluttajaliito.