Normaali versio

Suomalaisilla hunajilla on antimikrobista tehoa

02.04.2013
Suomessa tuotetujen hunajien on todettu päihittävän hengitystietulehduksia aiheuttavia bakteereita. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat. Suomalaisten hunajien antimikrobisuutta ei ole aiemmin tutkittu.

Hunaja toimi myös antibiooteille vastustuskykyistä Streptokokkia vastaan.

Yksikukkahunajien vaikutuksia tutkittiin hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaa Steptococcus pyogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haavainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja MRSA -bakteereita vastaan.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa valmistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että hunajat voivat tappaa merkittävän osan näistä neljästä taudinaiheuttajasta. Suomessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa hunajan antimikrobinen vaikutus pneumokokkia vastaan. Hunaja toimi myös antibiooteille vastustuskykyistä streptokokkia vastaan.

Korva- ja poskiontelotulehdusta vastaan

Hunajalla tiedetään olevan antimikrobisia vaikutuksia noin 60 eri bakteerilajia kohtaan. Suomalaistutkimuksessa erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunajat olivat antimikrobisia. Osan vaikutuksesta saattoivat selittää hunajien sisältämät fenoliset hapot, jotka kuuluvat flavonoideihin. 

Myös puolukka- ja lakkahunajissa todettiin selvää antimikrobista aktiivisuutta.

Tutkimuksen johtaja, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen Ruralia-instituutista arvioi, että tulos avaa uusia sovelluksia kotimaisille hunajille. Hunajan käyttö hengitystieinfektioiden yhteydessä saattaisi Tikkanen-Kaukasen mukaan vähentää pneumokokin aiheuttamia jälkitauteja, kuten korva- ja poskiontelotulehduksia.

Seuraavaksi olisi tutkittava ihmisillä, ennaltaehkäiseekö hunaja pneumokokki-infektioita. Tutkimuksessa käytettiin 20 - 60 prosenttia hunajaa sisältäviä valmisteita.

Tutkimus on julkaistu Apmis-tiedelehdessä. Ruralia-instituutin ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus oli osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jota ovat rahoittaneet Tekes ja Euroopan aluerahasto, Suomen Mehiläishoitajien Liitto, Kiantama, Fazer Makeiset, Vip-Juicemaker, Foodfiles ja Suomen Akatemia. (Ruokatieto)