Suomea ehdotetaan taas gmo-vapaaksi alueeksi

26.09.2013
Olisiko geenitekniikalla muunnettujen gmo-kasvien viljelystä pidättäytyminen Suomelle vientivaltti vai uhka alkutuotannon kannattavuudelle ja kotimaisuusasteelle. Pitäisikö gmo-vapaudesta päättää pelkän tieteen perusteella?

Aihetta pohdittiin tiistaina kansanedustaja ja maidontuottaja Anne Kalmarin (kesk.) järjestämässä gmo-seminaarissa. Tilaisuus kokosi eduskunnan auditorioon kymmeniä tutkijoita, päättäjiä sekä ruokayritysten ja -järjestöjen ihmisiä. Yksimielisyyttä ei löytynyt, mutta sen tuntuivat kaikki aistivan, että Suomen kannasta tulisi päättää lähitulevaisuudessa.

Suomen kannasta tulisi päättää lähitulevaisuudessa.

 - Olemme nyt risteyksessä. On valittava suunta. Mielestäni gm-vapaalle ruuantuotannolle tulee antaa tulevaisuudessakin mahdollisuus, Kalmari avasi keskustelun.

Laadun kuninkuus vallattavissa

Kuluttajat ovat monella tavalla laatutietoisempia, totesi kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.). Hänen mielestään suomalaisella ruokatuotannolla on poikkeuksellinen mahdollisuus osallistua maailmanlaajuiseen ruuantuotantoketjuun laadun kuninkaina.

"Ruokaketjun tulee palvella hyvin kaikkia asiakkaita, myös ympäristötietoista kuluttajaa."

Laadulla Haavisto tarkoitti geenimuuntelematonta alkutuotantoa. Hän visioi suomalaiselle luomulle ja tavanomaiselle gmo-vapaalle ruualle markkinoita Venäjän kasvavan keskiluokan parista.

- Venäjän keskiluokka etsii nyt laadukkaita luomuruokia. Siellä on viiden miljoonan ihmisen markkinat, jotka voidaan vallata Suomessa tuotetulle luomuruualle. Ruokaketjun tulee palvella hyvin kaikkia asiakkaita, myös ympäristötietoista kuluttajaa, Haavisto esitti.

Kaikki eduskuntaryhmät ottivat seminaarissa kriittisen kannan muuntogeeniseen ruokaan ja sen tuotantoon.

Päätös tieteellä vai etiikalla

Gm-viljelyn mahdollisuutta halusivat pitää auki tutkijat ja tuottajajärjestö MTK. Muuntogeenisten ja perinteisesti jalostettujen lajikkeiden rinnakkaiselon kannattajat pelkäävät, että gmo-vapaus jättäisi Suomen tieteen takapajulaksi.

Gmo-vapaus jättäisi Suomen tieteen takapajulaksi?

Lisäksi uhkana pidetään, että gmo-vapaus ei toisi koti- ja ulkomaan markkinoilta tarvittavaa premium-hintaa, vaan ruuan kalleus ajaisi vähentämään ruuantuotantoa Suomessa.

Helsingin yliopiston biotekniikan tutkija kritisoi sitä, ettei seminaariin puhujaksi ollut otettu yhtäkään biotekniikan asiantuntijaa. Hänestä kuluttaja voi päättää käyttää tai välttää gm-ruokaa eettisin perustein, mutta gmo:ita koskevien poliittisten päätösten pitäisi perustua pelkästään tieteeseen.

Haavisto vastasi sanomalla, että poliittisissa päätöksissä pitää yhdistää tieto, mielipiteet ja arvot. Hän ei kannattanut eduskunnan päätäntävallan siirtämistä yliopiston konsistoriin.

Riittäisikö puhtaus myyntilauseeksi

"Muuntogeenisiä elintarvikkeita on maailmalla runsaasti tarjolla ja ne kilpailevat rajusti hinnalla."

Gmo-vapaasa ruokaviennissä kulmakivi olisi iskulause Imported from GMO-Free Finland. Näin visioivat Real Food Partnersin Yhdysvalloissa perustaneet suomalaiset Helena Lumme ja Mika Manninen. Heistä Suomessa viljeltyyn kauraan perustuva liiketoiminta voisi laajentua merkittävästi, jos kauran voisi kertoa tulevan puhtaan lisäksi gmo-vapaasta maasta.

- Muuntogeenisiä elintarvikkeita on maailmalla runsaasti tarjolla ja ne kilpailevat rajusti hinnalla. Gmo-vapaat ruuat voidaan hinnoitella vapaammin, koska ne ovat hyvin haluttuja, Maninen totesi.

 MTK:n vilja-asiamies Max Schulman halusi pitää kiinni viljelijöiden vapaudesta valita mitä viljelee ja mitä ostaa.

- Keskustelu pistää miettimään, myisikö suomalainen ruoka paremmin gmo-vapaa vai puhtaasti Suomesta -viestillä. Vaihtoehto voisi olla nimisuoja ja brändäys 60. leveysasteen pohjoispuolella viljellylle ruualle, Schulman huomautti.

Gmo:n karttaja maksaa

Maailmalla gm-viljely on monilla kasvilajeilla niin yleistä, että muuntelematonta raaka-ainetta haluava on vähemmistössä ja maksaa siitä.

Tällä hetkellä suomalainen kotieläintuottaja joutuu Kalmarin tietojen mukaan maksamaan muuntelemattomasta soijasta 100 - 150 euroa per rehutonni enemmän kuin gm-soijasta. Keskikokoisella broileritilalla tämä tarkoittaa noin 40 000 euroa vuodessa.

- Joka kuudes Suomessa syöty broilerkilo tuotetaan tällä hetkellä ulkomailla. Joko Tanskassa tai Thaimaassa. Se on muuten varmasti tuotettu gm-soijalla, Kalmari sanoi.

Gmo-vapaa –merkinnän oikeutuksesta ruokapakkauksissa on viime aikoina puhuttu Suomessakin. EU:ssa ei ole määritelty yhteisiä kriteerejä ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” tai ”gm-vapaa” –merkinnälle. Eviran mukaan vapaaehtoinen merkintä on sallittu, kunhan se todistettavasti pitää paikkansa.

FDA: Gm-kasvi ja gmo-vapaa ovat sama tuote

Hallituksen puheenjohtaja Gary Hirshberg luomuyritys Stonyfield Farmista ja Just Label It! –järjestöstä kertoi, että Yhdysvallat koettaa päästä EU:n tasalle ruuan alkuperän ilmoittamisessa ja ruokaketjun läpinäkyvyydessä. Vapaassa maassa ruuan alkuperä ei ole vapaasti kuluttajan tiedossa.  

Just Label it! ajaa lakisääteisiä gmo-merkintöjä Yhdysvalloissa myytävään ruokaan.

Yhdysvallat tuottaa jopa 41 prosenttia maailman muuntogeenisestä ruuasta.

Yhdysvallat tuottaa jopa 41 prosenttia maailman muuntogeenisestä ruuasta. Toisena on Brasilia 21 prosentilla ja kolmantena Argentiina 14 prosentilla. Seuraavina tulevat alle kymmenyksen osuuksilla Kanada, Intia, Kiina ja Paraguay.

Yhdysvalloissa arviolta 75 prosenttia jalostetuista elintarvikkeista sisältää gmo-ainesosia. Ylikansalliset jättiyritykset, jotka omistavat muuntogeenisten kasvilajikkeiden patentit, ovat käyttäneet satoja miljoonia dollareita 1980-luvulta lähtien lobatakseen ruuan gmo-merkintöjä vastaan ja suojatakseen siten omaa tulostaan, Hirshberg sanoi.

Yhdysvaltojen elintarvikeviraston FDA:n kanta on, että gm-kasvilajikkeet, jotka ravintosisältöjensä puolesta vastaavat gmo-vapaata lajiketta, ovat käytännössä sama tuote, eikä gmo-sisältöä tarvitse merkitä ruoka- tai rehupakkaukseen.

Kaikki yhdessä: Lisää tutkimusta

Yksimielisyys syntyi ainakin siitä, että muuntogeenisia lajikkeita tulee tutkia lisää. Hirshbergin mukaan niitä on tutkittu pääasiassa ravintosisällön ja rehuarvojen puolesta. Huomattavasti vähemmän on julkaistu tutkimustuloksia siitä, miten ne vaikuttavat ihmisen ja ympäristön terveyteen ja tuoteturvallisuuteen. Hän kyseenalaisti myös gmo-patenttien haltijoiden rahoittamat tutkimukset.

Miten gmo:t vaikuttavat ihmisen ja ympäristön terveyteen ja tuoteturvallisuuteen.

Ruuantuotannon tuottavuutta mittaava tutkimukset eivät hänestä ole tarkastelleet riittävän pitkän ajan tulosta. Iowan osavaltion yliopiston viljelytutkimuksessa on vuodesta 1998 lähtien verrattu muuntogeenisen, tavanomaisesti viljellyn maissin ja perinteisesti jalostetun luomumaissin satotasoja ja tuottavuutta. Vuonna 2011 julkaistun tuloksen mukaan luomumaissi on tuottanut keskimäärin suuremman ja proteiinipitoisemman sadon, paremman taloudellisen tuloksen sekä parantanut samalla maaperän viljelykuntoa. (Ruokatieto)