Suomessa tuotantoeläimille annetaan eurooppalaisittainkin vähän antibiootteja

24.02.2011
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tuotantoeläimille käytettiin huomattavasti vähemmän mikrobilääkkeitä kuin muissa Euroopan maissa vuonna 2007, osoittaa tuore selvitys. Siinä antibioottien kulutus suhteutettiin sian-, siipikarjan- ja naudanlihatuotannon sekä lypsylehmien arvioituun biomassaan kymmenessä maassa. Suomessa lääkkeitä käytettiin jonkin verran pohjoismaisia naapureita enemmän.

Vaikka tuotantoeläinlajien määrissä on selkeitä eroja, ei lajijakauma selitä biomassaan suhteutetun lääkekulutuksen eroa Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä, selvityksessä todetaan. Eläinten terveyteen ja lääkityksen tarpeeseen vaikuttavat eniten kotieläintuotannon rakenne, tilojen koko ja eläintenpito-olosuhteet.

Suomessa kotieläinten mikrobilääkkeiden käyttö perustuu aina eläinlääkärin tekemään hyöty/haitta -arvioon. Ennaltaehkäisevästi antibiootteja ei käytetä sioilla, siipikarjalla tai naudoilla. Turkiseläimille ja kasvatettaville kaloille käytetään joissain tilanteissa myös massalääkityksiä ja ennaltaehkäiseviä lääkityksiä sekoittamalla mikrobilääkkeitä rehuun.

Lääkettä hengitystie- ja suolistotulehduksiin

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean tekemä selvitys perustuu tietoihin, jotka on kerätty Euroopan yhteisössä syksyllä 2009 alkaneessa projektissa European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption.

Toistaiseksi eläinten mikrobilääkityksen kulutuslukuja on saatu kahdeksasta jäsenvaltiosta, sekä Norjasta ja Sveitsistä. Eri maissa tiedot kerätään eri lähteistä, Suomessa tiedot saadaan lääketukkukauppojen myyntitilastoista.

Kymmenen maan tietojen perusteella puolet Euroopassa eläimille käytetyistä antibiooteista on tetrasykliiniä ja seuraavina tulevat sulfonamidi-trimetopriimi -yhdistelmä ja beetalaktaamit. Niitä kaikkia käytetään tarttuvien bakteeritulehdusten hoitoon. Tavallisimpia hoidettavia bakteeritulehduksia ovat hengitystie- ja suolistotulehdukset sekä iho- ja niveltulehdukset.

Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa eläimille käytetään ennen kaikkea kapeakirjoisia beetalaktaameja. Suomessa niiden osuus kokonaiskulutuksesta oli 64 prosenttia ja tetrasykliinien 11 prosenttia. Suomi onkin ollut kansainvälisesti edelläkävijä mikrobilääkkeiden sääntelyssä, ensimmäiset suositukset mikrobilääkkeiden käytöstä eläinten yleisimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin annettiin jo vuonna 1996.

Tarttuvia tauteja on saneerattu pois

Terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho Eläintautien torjuntayhdistyksestä ETT:stä kertoo, että suurempien eläinryhmien massalääkityksiä käytetään Suomessa vain poikkeuksellisesti taudinpurkaustapauksissa ja tällöinkin lääkitys perustuu laboratoriotutkimuksiin ja mikrobiologiseen diagnoosiin.

- Suomessa on menestyksellisesti saneerattu pois mikrobilääkkeiden käyttöä lisääviä tarttuvia eläintauteja, kuten esimerkiksi sioilla esiintyvää porsasyskää. Suomessa esiintyy yleisesti ottaen selkeästi vähemmän mikrobilääkkeiden käyttöä aiheuttavia tarttuvia eläintauteja kuin esim. Tanskassa, Keski-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa, Ruoho kertoo.

Toisin kuin monissa maissa Euroopassa ja muualla maailmassa, eläimiä ei Suomessa lääkitä mikrobilääkkeillä salmonellatartunnan ehkäisemiseksi tai tartunnan hävittämiseksi. Mikäli salmonellatartunta todetaan, tauti saneerataan pois lopettamalla eläimiä ja puhdistamalla tiloja.

Varttuneita eläimiä lääkitään harvoin

Ruohon mukaan viranomaiset eivät Suomessa erikseen tilastoi eri tuotantoeläinlajeille käytettyjen mikrobilääkkeiden määriä. Tarkkaa tietoa on siipikarjan lääkinnästä, muista voi tehdä vain valistuneita arvioita.

Sikojen ja nautojen lääkitseminen kuitenkin kirjataan liha- ja maitosektoreiden omiin terveydenhuollon seurantajärjestelmiin Sikavaan ja Nasevaan, joita ETT pyörittää. Niihin kuuluu 95 prosenttia sikatiloista ja nautapuolella noin 70 prosenttia tuotannosta.

Vasikkakasvattamoissa joudutaan eläimiä lääkitsemään hengitystietulehdusten takia. Isompia lihanautoja lääkitään käytännössä mikrobilääkkeillä hyvin harvoin. Sikapuolella käytetään mikrobilääkkeitä lähinnä yksittäisten niveltulehdus-, ripuli- ja hännänpurentatapausten sekä emakoilla joskus myös utare- ja kohtutulehdusten hoitoon.

Sikainfluenssaa lääkittiin sioillakin

Vuosina 2007 ja 2008 lihasikaloissa esiintyi aiempaa enemmän hengitystietulehduksia. Tähän oli ETT:n mukaan ilmeisesti syynä sikainfluenssan tulo Suomeen. Taustalla oli myös jo aiemmin Suomeen rantautunut sikojen sirkovirustartunta sekä markkinahäiriöistä aiheutunut tilanahtaus sikaloissa.

Tämän jälkeen tilanne on saatu hallintaan rokotusten ja tuotantotekniikan keinoin ja mikrobilääkkeiden käyttö sikaloissa on selvästi vähentynyt.

Ruohon praktiikkakokemuksen mukaan vähiten mikrobilääkkeitä käytetään suomalaisilla siipikarjatiloilla, joilla mikrobilääkkeiden käyttö on hyvän tautitilanteen ja korkean tuotantohygienian takia erittäin vähäistä ja vuosittain lääkitään vain muutamia yksittäisiä parvia.

Kasvua ei haeta hormoneilla

Myöskään hormoneista ei Euroopassa haeta tehoja eläinperäisen ruuan tuotantoon. Suomessa tai muualla EU:ssa ei käytetä hormoneja kasvunedistäjinä, se on yksiselitteisesti kielletty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hormonit ovat käytössä, sillä ne lisäävät lihaskasvua ja maidontuotantoa.

- Kastroitujen sonnivasikoiden kasvukykyä lisätään rutiininomaisesti ihon alle laitetuilla pitkävaikutteisilla hormoni-implantaateilla. Lypsylehmien maidontuotantoa parannetaan säännöllisillä hormonikäsittelyillä, Ruoho sanoo.

Suomessa käytetään hormoneja, esimerkiksi prostaglandiineja, elintarviketuotantoeläimille vain eläinten lisääntymiseen liittyvässä tarkoituksessa. Ruohon mukaan tavallisimmin kyse on naaraseläimen tiinehtymisestä tai synnytyksestä. Käyttö perustuu aina eläinlääkärin tekemään tutkimukseen ja tapauskohtaiseen tarveharkintaan, eikä sitä tehdä rutiininomaisesti kaikille eläimille. (Ruokatieto)

Vastuulllisuus tehdään näkyväksi lihantuotannossa (1.12.2010)
Broilereissa eniten kampylobakteeria loppukesällä (12.8.2010)
Eläintautien torjunta palkittiin vuoden eläinlääkintätekona 2010 (12.5.2010)
Lihayritykset ottavat käyttöön sikojen hyvinvoinnin hälytysrajat (12.4.2010)

Muualla verkossa:
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea: Verkkolehti Sic! 1/2011: Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Euroopassa
Eläintautien torjuntayhdistys ETT