Normaali versio

Suomi pyrkii pitämään kadmiumlannoitteet yhä kiellettyinä

04.12.1996
Suomi aloittaa parin viikon kuluttua EU:n komission kanssa neuvottelut
kadmiumpitoisten lannoitteiden pitämisestä edelleen maan rajojen ulkopuolella.
EU:n jäseneksi liittyessään Suomi sai neljän vuoden poikkeusluvan, jonka turvin
on voitu vaatia lannoitteilta tiukkoja kadmiumpitoisuuden rajoja. Myrkyllistä
kadmiumia sisältävien lannoitteiden levittäminen maaperään nostaa
kadmiumtasoa. Sitä kautta myös ihmisten kadmiumin saanti lisääntyy.

Tällä hetkellä Suomi edellyttää, että kadmiumpitoisuus fosforikilossa ei saa
ylittää 50 milligrammaa. Suomi ja muut uudet jäsenmaat esittävät toiveensa
jatkosta parin viikon päästä Brysselissä EU:n komission koolle kutsumassa
kokouksessa.

Suomi, Ruotsi ja Itävalta pyrkivät saamaan EU:n mukaan ankaraan
kadmiumlinjaan. EU:n komissio on tähän mennessä päättänyt teettää selvityksen
kadmiumin riskeistä. Selvityksen on määrä valmistua maaliskuun loppuun
mennessä, jonka jälkeen neuvottelut lannoitedirektiivistä alkavat.

Suomi hioo kadmiumkantaansa työryhmässä, johon on koottu alan asiantuntijoita.
Suomi pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että menetelmä, jolla kadmiumia
voidaan poistaa lannoitteiden raaka-aineesta fosfaatista, saataisiin EU:n
tuella teolliseen käyttöön.

Kadmiumin poisto onnistuu hyvin laboratorio-oloissa. Poistomenetelmää pidetään
halpana. Kadmiumin poisto nostaisi arvioiden mukaan fosfaattilannoitteiden
kuluttajahintaa alle viidellä prosentilla. Jos EU päätyy kiristämään
lannoitteiden kadmiumrajoja, pitää komission muuttaa lannoitedirektiiviä.
Siinä on asetettu rajat useimmille muille raskasmetalleille, mutta ei
kadmiumille.

Suomessa lannoitteissa käytetty raaka-aine on kotimaista apatiittia, jossa
kadmiumia ei ole juuri lainkaan. Puhdas apatiitti on koitunut Suomen maaperän
onneksi, sillä viljelymaan kadmiumpitoisuudet ovat alhaisimmat teollistuneissa
maissa. Suomen maaperän puhtautta on edistänyt myös se, että kadmiumlaskeumat
ilmasta ovat pienentyneet.

Toisaalta tiukemmat, koko EU:ta koskevat kadmiumrajat saattavat kaatua juuri
apatiittiesiintymään. EU voi olla sitä mieltä, että Suomi ajaa
ympäristönsuojelun sijasta apatiittia jalostavan Kemiran kauppapoliittisia
etuja. EU:n puolelta neuvotteluja käy nimenomaan sisämarkkinoiden sujumisesta
vastaava pääosasto DG III.

Kadmiumin vaarallisuus piilee siinä, että kadmium ei hajoa luonnossa
alkuaineluonteensa vuoksi. Se kertyy ympäristöön ja eliöihin. Kadmium saattaa
viipyä maaperässä satoja tai jopa tuhansia vuosia. Kadmium myrkyttää
maaperäeliöstöä, mikä vähentää peltojen viljavuutta ja tuotantokykyä.
Suomalaiset viljelymaat ovat hyvin happamia, ja tämä lisää kadmiumin
saatavuutta kasveille ja alttiutta huuhtoutua vesiin.

Pääosa ravinnon mukana ihmiselimistöön tulleesta kadmiumista on peräisin
kasveista. Kadmium vaurioittaa munuaisia ja luustoa, ja sen tiedetään
aiheuttavan syöpää. (Finfood)