Suurin osa lapsista syö liikaa sokeria

18.06.2014
Liiallinen sokerin saanti on suomalaisten lasten ja nuorten tyypillinen ravitsemusongelma. Jopa 80 prosenttia lapsista käyttää liian paljon sokeria. Sokeria syödään yli suositellun määrän jo 2-vuotiaana. Lapset ottavat mallia vanhemmistaan.

Esimerkiksi 7-vuotiaan lapsen ruokavaliossa saisi suositusten mukaan olla korkeintaan 40 grammaa sokeria. Määrä vastaa noin 15 sokeripalaa, ja sen saa jo yhdestä isosta jäätelötuutista tai yhdestä virvoitusjuomatölkillisestä.

Päivän annos jo yhdestä isosta jäätelötuutista.

Ihmisen elimistö ei tarvitse lainkaan lisättyä sokeria ruokavaliosta.

Ravintoköyhyys uhkaa

Tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Aino-Maija Eloranta Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että lasten ravintoaineiden saanti heikkenee, kun sokeri kattaa liian suuren osan päivittäisestä energiasta.

- Mitä enemmän lapsen ruokavaliossa on sokeria, sitä vähemmän siinä on pehmeää rasvaa, ravintokuitua sekä useita vitamiineja ja kivennäisaineita, hän listaa tutkimushavaintoja.

Ravitsemussuositusten mukaan sokerin osuus päivittäisestä energian saannista saisi olla korkeintaan kymmenen prosenttia. Lapsilla saantisuositus ylittyy lähes koko lapsuusiän. Vain 1-vuotiailla keskimääräinen sokerin saanti pysyy alle suositellun maksimimäärän.

Eniten sokeria välipaloista ja juomista

Makeiset eivät tutkimuksen valossa ole sokerin suurimpia lähteitä, kuten voisi kuvitella, sillä niistä saadaan 9 prosenttia sokerikuormasta. Arjessa käytetyt sokeroidut juomat ja elintarvikkeet kerryttävät sokeria selvästi enemmän. 

Suurin yksittäinen sokerin lähde lasten ruokavaliossa on sokeroidut juomat, joista on peräisin viidennes lasten ruokavalion sokerista. Kotona ruuanvalmistuksen ja ruokailun yhteydessä lisätyn sokerin osuus on 18 prosenttia ja hapanmaitovalmisteiden kuten jogurttien ja viilien osuus 14 prosenttia.

Välipaloista viidennes saannista.

Sokeri kertyy siis tavallisen päivän mittaan. Eniten sokeria saadaan välipaloista, joista tulee viidennes päivittäisestä sokerista. Aamupala kattaa noin 13 prosenttia sokerin saannista, lounas ja päivällinen molemmat noin viisi prosenttia.

Lapset saavat sokeria lisäksi ainakin kaakaosta, jäätelöstä, vanukkaista, leivonnaisista ja muroista. Hedelmät ja täysmehutkin ovat sokerin lähteitä, vaikkei niihin sokeria lisätäkään. Ne kattavat yhdessä noin yhdeksän prosenttia lasten sokerin saannista.

Vanhempien esimerkki vaikuttaa

Eloranta neuvoo vanhempia kiinnittämään huomiota etenkin lasten juomavalintoihin. Tutkimukset osoittavat, että runsas sokeroitujen juomien käyttö on yhteydessä lasten ylipainoriskiin sekä metabolisten riskitekijöiden kasautumiseen. Toistuvasti päivän mittaan nautittu sokeri on riski myös hammasterveyden kannalta.

- Paras ja suositeltavin janojuoma on vesi. Ruuan kanssa hyviä valintoja ovat maito ja piimä, Eloranta muistuttaa.

"Voisi juoda vähemmän mehuja ja limsoja, jos vanhemmat itse joisivat ja ostaisivat niitä vähemmän."

Vanhempien omilla valinnoilla ja esimerkillä on vahva vaikutus lapsiin. Tämä selvisi Itä-Suomen yliopiston lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimuksessa, jossa lapsilta kysyttiin, mikä heidät saisi vähentämään sokeroitujen juomien kulutusta.

- Suurin osa lapsista arveli, että voisi juoda vähemmän mehuja ja limsoja, jos vanhemmat itse joisivat ja ostaisivat niitä vähemmän, Eloranta kertoo.

Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2007 alkaneessa lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimuksessa seurataan kouluikäisten lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia aikuisikään saakka. Aino-Maija Eloranta valmistelee tutkimuksen aineistosta parhaillaan lasten ravitsemukseen liittyvää väitöskirjaa. Hän puhui lasten sokerin saannista tiistaina Helsingissä seminaarissa, jonka järjesti Kuluttajaliiton Syö hyvää –hanke. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)