Syysloma oli alun perin perunannostoloma

15.10.2007
Koululaisten syysloma ei ollut ennen vanhaan lepäilyä vaan raskasta työtä
varten. Maaseutukouluissa syysloman syynä oli perunannosto, johon lapsetkin
osallistuivat - totta kai.

- Jos perunaa ei perheessä viljelty, syysloma voitiin käyttää sienestämiseen ja
marjastamiseen, kouluneuvos ILHAN HAMID Opetushallituksesta kertoo.

Lapset osallistuivat pitkälle 1900-lukua tiiviisti maatilan töihin. Kesällä
harvennettiin ja harattiin turnipsi- ja lanttumaat ja syksyllä nostettiin
perunat omasta ja koko kylän pelloista.
- Joissain perheissä perunaa nostetaan edelleen syyslomalla. Jos lapsi on
tottunut tekemään työtä, se näkyy kotitaloustunnillakin, ylitarkastaja MARJAANA
MANNINEN Opetushallituksesta kertoo.

Perunannostoloma otettiin käyttöön maaseutukunnissa 1940-luvulla, joissain
kunnissa vielä aiemmin. Loma pidettiin yleensä syyskuun lopussa tai lokakuussa.

Perunannostoloman pituus vaihteli paikkakunnittain kahdesta päivästä jopa
kymmeneen päivään. Joidenkin lähteiden mukaan perunannostoloman pituus vaihteli
oppilaan iän mukaan. Ylimmät luokat saivat esimerkiksi kaksi viikkoa ja alimmat
luokat muutaman päivän. Perunannostoon sai monesti vielä pyynnöstä lisälomaa.

Perunannostoloma muutettiin syyslomaksi viisipäiväiseen työviikkoon
siirryttäessä 1970-luvulla. Samalla menetettiin Suomessa pitkään perinteenä
ollut toukokuun viimeisestä päivästä syyskuun ensimmäiseen kestävä kesäloma.
(Finfood)