Tarkka makuaisti suojaa vaaroilta - ja kenties myös ylipainolta

27.05.2011
Makumieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä. Jokaisella on ruokia, jotka hivelevät makuhermoja ja niitä, joiden syömistä välttää viimeiseen asti. Uusien makujen oppiminen aloitetaan jo kohdussa.

Siihen, mitkä ruoat maistuvat hyviltä, vaikuttaa niin geeniperimä kuin ympäristökin. Tutkimukset osoittavat, että makuaistilla tai sen häiriöillä voi olla merkitys myös ylipainon kehittymisessä.

Ensimmäinen kosketus makuihin lapsivedestä

Makuaistin kehittyminen ja tottuminen uusiin makuihin tapahtuu jo varhain kohdussa. Ensimmäiset makunystyrät ilmaantuvat sikiölle kahdeksan viikon kuluttua hedelmöityksestä. Sikiön ensimmäisten makuaistimusten lähde on lapsivesi, jonka aromiyhdisteisiin vaikuttaa äidin syömä ruoka. Näin lapsi saa kulttuurisidonnaisia makuelämyksiä jo varhain ennen syntymää.

Sikiö maistaa makean ja happaman jo kohdussa. On havaittu, että mitä makeammalta lapsivesi maistuu, sitä useammin sikiö nielee sitä. Tällä on tärkeä evoluutioon perustuva merkitys: makea merkitsee energian lähdettä, hiilihydraatteja, jotka ovat myrkyttömiä ja siten turvallisia syödä. Hapan muistuttaa myrkyllisistä ruuista ja siksi happamasta mausta täyttyy kasvaessa opetella pitämään.

Tottuminen oman ympäristönsä tavallisimpiin ruokiin jatkuu imetyksen yhteydessä. Makuaisti on vastasyntyneen kehittynein aisti. Makuyhdisteet löytyvät rintamaidosta tunti, kaksi niiden nauttimisen jälkeen. Rintamaidon maku voi myös vaikuttaa lapsen tuleviin makutottumuksiin.

Uusien ruokien kammo suojaa

Uusien ruokien kammolla, eli neofobialla, ollut suuri merkitys menneisyydessä: kun ei oltu varmoja, onko jokin ruoka soveltuvaa syötäväksi, piti sitä maistaa ensin varovaisesti. Monesti lapsilla uusien ruokien tottumiseen tarvitaan keskimäärin 10 - 15 maistelukertaa.

Erityisesti 18 - 24 kuukautta vanhoilla tottuminen uusiin ruokiin on hidasta. Tässä iässä lapset alkavat itse valita syömiään ruokia ja liikkua ympäristössään, joten neofobialla saattaa olla lasta suojeleva merkitys.

Vanhempien tai ympäristön vaikutus makutottumuksiin ei lopu imettämisen lopetuksen jälkeenkään – vanhempien esimerkillä on suuri merkitys lapsen tottumisessa uusiin makuihin. Uusiin makuihin tottuminen on yleensä helpompaa jos ne yhdistetään jo tuttuihin ruoka-aineisiin, kuin jos niitä syödään yksinään.

Toiset henkilöt tottuvat uusiin makuihin helpommin kuin toiset. Uusien ruokien kammo on siis yksilöllistä, mutta siihen vaikuttaa mahdollisesti jopa geneettiset tekijät, sillä sitä esiintyy samoissa perheissä paljon. Myös sukupuoli vaikuttaa siihen, kuinka vastaanottavainen on uusille mauille. Miehillä esiintyy neofobiaa enemmän kuin naisilla.

Vastenmielisyyden synty sattuman kauppaa

Kun jokin ruoka-aine aiheuttaa voimakasta pahoinvointia ja vastenmielisyyttä, puhutaan aversioista. Aversiot ovat hyvin voimakkaita ja voivat säilyä läpi elämän – niistä on hyvin vaikea oppia eroon. Aversion syntyminen on eräänlainen refleksi, jonka tarkoituksena on suojata ihmistä myrkyllisiltä ruoka-aineilta, jotta niitä ei nautittaisi epähuomiossa toista kertaa.

Aversioiden syntyminen on sattumankauppa. Vastenmielisyys jotakin ruokaa kohtaan voi syntyä esimerkiksi lapsena sairastetun vatsataudin yhteydessä. Kyseisen ruuan ei tarvitse olla taudin aiheuttaja ja sitä on voitu jopa nauttia vasta sairastumisen jälkeen.

Makuaistin häiriöt yksi selitys ylipainolle?

Makuaistin tarkkuuden yksilölliset erot voivat johtaa ylipainoon. Tutkimuksissa on havaittu ylipainoisten henkilöiden maistavan heikommin umamin eli ”lihaisan” maun. He tarvitsivat suuremman annoksen sitä saadakseen riittävän makuärsykkeen. Ristiriitaisia tuloksia on saatu siitä, maistavatko ylipainoiset henkilöt heikommin vain huonommin makean.

Australialaisessa Deakinin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että tietyt henkilöt saattavat olla herkempiä maistamaan rasvan. Koehenkilöt, jotka pystyivät herkemmin maistamaan rasvan näytteistä, olivat hoikempia ja saivat ruokavaliostaan ruokapäiväkirjojen mukaan myös vähemmän rasvaa.

Ylipainoisten makuaisti saattaa myös olla heikentynyt juuri lihomisen takia. Pennsylvanian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lihavuus turrutti ylipainoisten rottien makean aistimusta niin, että ne lopulta söivät entistä suurempia ja makeampia annoksia. Ylipaino saattaa siis ajan myötä lisääntyä tämän mekanismin takia.

Makukasvatus lisää kokeilunhalua

Lasten ylipainon ehkäisemiseksi on tärkeää opettaa monipuolisen ja terveellisen ruokavalion tärkeys. Lapsuuden aikana omaksuttujen ruokailutottumusten muuttaminen on myöhemmin vaikeaa.

Lasten ruokatottumuksia edistää ranskalaisen Sapere-menetelmän käyttö, joka on omaksuttu myös suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Menetelmässä lapsi tutustuu ruoka-aineisiin kaikkien aistiensa avulla. Tutkimuksissa on havaittu, että Sapere-menetelmän avulla lapset osaavat paremmin tunnistaa ja kuvailla maku- ja hajuaistimuksiaan. Samalla myös neofobia väheni ja lapset olivat halukkaampia kokeilemaan uusia ruokia.

Makumieltymysten kehityksestä sikiökaudelta lapsuuteen kertoi Euroopan ruokatieto Eufic. Tutkimus umami-maun havaitsemisen yhteydestä lihavuuteen julkaistiin Obesity-sarjassa vuonna 2010. Australialainen tutkimus julkaistiin vuonna 2010 Brithish Journal of Nutrition –lehdessä ja yhdysvaltalainen vuonna 2008 Journal of Neurophysiology –lehdessä. (Ruokatieto – Silja Nousiainen)

Tytöt päihittävät pojat makuaistillaan
Maku- ja hajuaistinkehitys alkaa jo varhain (5.10.2006)
Lasten ruokatottumuksia tukeva makukoulu sai painonhallintapalkinnon (26.11.2010)

http://journals.cambridge.org.libproxy.helsinki.fi/article_S0007114510000267?

Muualla verkossa:
Eufic: Tastes differ - how taste preferences develop
Journal of neurophysiology: Altered Pontine Taste Processing in a Rat Model of Obesity (pdf)
Nature: Obesity: Obese Women Have Lower Monosodium Glutamate Taste Sensitivity and Prefer Higher Concentrations Than Do Normal-weight Women
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma: Lapset, ruoka ja aistiminen Sapere