Tutkimus: Äidin paino on yhteydessä rasvan laatuun äidinmaidossa

15.05.2013
Normaalipainoisten ja ylipainoisten äitien äidinmaidon rasvahappokoostumuksessa on eroja. Ylipainoisten äitien maidossa on keskimäärin kuusi prosenttia enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja kuin normaalipainoisten äitien maidossa, osoittaa tekeillä oleva suomalainen väitöstutkimus.

Normaalipainoisten äitien maidosta taas löytyy keskimäärin yli viidennes enemmän välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.

Tutkija Johanna Mäkelä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta sanoo, ettei tarkkaa syytä normaali- ja ylipainoisten äitien maidon koostumuseroihin vielä tiedetä. Näyttää kuitenkin siltä, että raskausajan ruokavaliolla on ajateltua suurempi merkitys myös imetykseen.

Raskausajan ruoka voi vaikuttaa maitoon

- Äidinmaidon koostumukseen vaikuttavat sekä pitkäaikainen että sen hetkinen ruokavalio. Äitien imetysajan ruokavaliossa ei ollut eroja, mutta normaalipainoiset äidit söivät raskausaikana terveellisemmin kuin ylipainoiset.

Mäkelän mukaan tämä voi olla yksi eroja selittävä tekijä, sillä raskausaikana elimistöön kertyy rasvavarastoja, joita imetyksen aikana hyödynnetään.

Kalaa ja kasviöljyjä suositusten mukaisesti

Äitien raskausajan ruokatottumuksia selvitettiin kolmannen raskauskolmanneksen aikana. Normaalipainoisten äitien ruokavaliossa oli enemmän kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa ja he käyttivät yleisemmin pehmeitä kasvirasvoja.

Normaalipainoisten, terveellisesti syöneiden äitien maidossa oli enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Raskausajan terveellinen ruokavalio näkyi myös äidinmaidon laadussa. Normaalipainoisten, terveellisesti syöneiden äitien maidossa oli enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Näyte maidosta otettiin vauvan ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Samalla selvitettiin uudestaan äitien ruokatottumuksia.

- Etenkin monityydyttymättömien rasvahappojen osuus äidinmaidossa riippuu viimeaikaisesta ruokavaliosta. Jos on juuri syönyt kalaa, on maidossakin enemmän välttämättömiä omega-3-rasvahappoja, Mäkelä selvittää.

Hän neuvoo, että odotus- ja imetysaikana kannattaa syödä sekä kalaa että kasviöljyjä ravitsemussuositusten mukaisesti. Myös täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä käyttää monipuolisesti.

Joka tapauksessa äidinmaito on aina lapsen normaalia ruokaa, ja imetyksestä hyötyvät kaikki lapset ja äidit.

Normaalipainoinen äiti imettää kauemmin

Äidinmaidon rasvakoostumuksella ei näyttäisi olevan yhteyttä lapsen imeväisiän kasvuun.

Vaikka äidin paino ja ruokavalio näyttävät vaikuttavan jonkin verran äidinmaidon rasvakoostumukseen, sillä ei tämän tutkimuksen mukaan näyttäisi olevan yhteyttä lapsen imeväisiän kasvuun.

- Joitakin heikkoja yhteyksiä havaittiin, mutta kun ne suhteutettiin imetyksen kestoon, eroja ei enää näkynyt, Mäkelä kertoo.

Äidin painolla voi olla kuitenkin merkitystä imetystaipaleen pituuteen. Mäkelä huomasi tutkimuksessaan, että ylipainoiset äidit imettivät lastaan keskimäärin lyhyemmän aikaa kuin normaalipainoiset.

Ylipainoisten äitien vauvat saivat äidinmaitoa noin 1,5 kuukautta lyhyemmän aikaa kuin normaalipainoisten äitien vauvat. Täysimetyksessä ero oli puolen kuukauden pituinen. Tutkitut äidit antoivat vauvalleen yksinomaan äidinmaitoa keskimäärin vähän vajaa neljän kuukauden ikään saakka.

Mäkelän mukaan vielä ei tiedetä, miksi äidin paino oli yhteydessä imetyksen kestoon. Äideiltä ei tutkimuksessa kysytty tarkemmin imetyksen lopettamisen syytä.

- Parhaillaan selvitämme Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitoksella, miten äidin paino ja ruokavalio vaikuttavat eri rasvahappojen sijoittumiseen rasvamolekyylissä. Rasvahappojen sijainnilla voi olla merkitystä rasvojen imeytymisen ja sitä kautta myös lasten kasvun kannalta, tutkija kertoo.

Painonhallintaa jo raskauden suunnitteluvaiheessa

Raskausajan paino vaikuttaa sekä äidin että vauvan terveyden kannalta moneen asiaan, muun muassa raskauden ja synnytyksen normaaliin sujumiseen.

Mäkelä uskoo, että valmistuneen ja käynnissä olevan tutkimuksen tulokset antavat yhden syyn lisää kiinnittää huomiota hedelmällisessä iässä olevien naisten painonhallintaan. Raskausajan paino vaikuttaa sekä äidin että vauvan terveyden kannalta moneen asiaan, muun muassa raskauden ja synnytyksen normaaliin sujumiseen.

- Otollinen paikka terveysvalistukselle on jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Monilla on silloin kiinnostusta ja motivaatiota kiinnittää huomiota elintapoihinsa, Mäkelä sanoo.

Lisäruokinnan ja perimän merkitystä selvitetään

Mäkelän tutkimuksessa oli mukana yhteensä sata äitiä, joista puolet oli normaali- ja puolet ylipainoisia. Väitöstutkimus on osa Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet –tutkimushanketta, jossa on kaikkiaan mukana noin 1 800 perhettä Varsinais-Suomesta.

Nyt tehdyn tutkimuksen lisäksi Mäkelä selvittää väitöskirjaansa varten, miten kiinteiden lisäruokien aloitusikä ja perinnölliset tekijät vaikuttavat lapsen varhaisten ikävuosien kasvuun. Tutkimuksen kohteena on myös äidin raskaudenaikaisen sokeriaineenvaihdunnan merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. (Ruokatieto - Krista Korpela-Kosonen)