Normaali versio

Tutkimus: Henkilöstöravintoloissa tehdään terveellisiä lounasvalintoja

17.11.2011
Työpaikkojen henkilöstöravintolat edistävät työntekijöiden terveellisiä ruokatottumuksia. Koulutustasoon ja ammattiasemaan liittyvät erot henkilöstöravintoloiden hyödyntämisessä ovat kuitenkin suuria, osoittaa suomalainen väitöstutkimus. Myös työpaikan koko vaikuttaa siihen, onko työntekijöillä ylipäätään mahdollisuutta lounaaseen henkilöstöravintolassa.

Elintarviketieteiden maisteri Susanna Raulion väitöstutkimuksessa selvitettiin suomalaisten työaikaista ruokailua ja sen sosiaalisia ja työperäisiä selittäjiä. Väitöskirjan aineisto perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen laajoihin väestötutkimuksiin.

Työpaikkaruokala lisää kasvisten käyttöä

Väitöstutkimuksen mukaan työssä käyvistä naisista 70 prosentilla ja miehistä 60 prosentilla on mahdollisuus käyttää työpaikan henkilöstöravintolaa. Jos työpaikkalounas on mahdollista nauttia henkilöstöravintolassa, noin puolet työntekijöistä hyödyntää tätä mahdollisuutta.

Naisista 40 prosenttia ja miehistä reilu viidennes syö lounasaikaan eväitä. Lounaan jättävät yleisimmin kokonaan väliin ne, joilla ei ole mahdollisuutta ruokailla henkilöstöravintolassa.

Raulion tutkimus osoittaa, että henkilöstöravintolassa ruokailu tukee terveyttä edistäviä ruokatottumuksia. Henkilöstöravintoloissa ruokailevat syövät enemmän muun muassa tuoreita kasviksia, kasvis- ja kalaruokia sekä rasvattomia maitovalmisteita kuin työntekijät, joiden lounas rakentuu eväiden varaan. Jos henkilöstöravintolan käyttömahdollisuutta ei ole, työntekijät tekevät todennäköisemmin epäterveellisiä lounasvalintoja.

Varsinkin miehillä mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa heijastuu laajemminkin ruokavalion terveellisyyteen. Kun mies lounastaa henkilöstöravintolassa, se näkyy myönteisesti koko päivän kasvisten käytössä. Ilman työpaikkalounasta päivän kasvisten kulutus jäisi niukemmaksi.

Terveelliset eväät vaativat tietoa ja taitoa

Eväitä suosivilla naisilla näyttää olevan enemmän taitoa panostaa myös eväslounaan ravitsemukselliseen laatuun. Heidän eväslaatikostaan löytyy muun muassa ruisleipää, hedelmiä ja marjoja.

- Eväätkin voidaan koota terveellisesti, mutta se vaatii enemmän vaivannäköä. Eväiden ravitsemuksellinen laatu riippuu siitä, kuinka paljon tietoa ja taitoa eväiden valmistajalla on ja millainen motivaatio hänellä on koostaa terveellinen ateria, Susanna Raulio toteaa.

Hän suosittaa henkilöstöravintolalounaan hyödyntämistä yhtä lailla sekä miehille että naisille. Esimerkiksi kalan riittävän ja suositusten mukaisen käytön turvaamiseksi henkilöstöravintolassa lounastaminen kannattaa.

- Myös ruokavalion monipuolisuuden kannalta henkilöstöravintolassa syöminen on suositeltavaa, sillä usein eväät toistavat enemmän samaa kaavaa, Raulio sanoo.

Pienille yrityksille yhteisiä ruokapalveluita

Raulion tutkimus osoittaa, että kaikilla työntekijöillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää henkilöstöravintolan palveluita, vaikka tahtoa ja kiinnostusta olisikin. Eniten henkilöstöravintolassa ruokailevat työntekijät, jotka työskentelevät isoissa työpaikoissa.

Raulion mukaan selittävä tekijä on saatavuus. Kaikissa pienemmissä yrityksissä ja työyhteisöissä henkilöstöravintolaa ei yksinkertaisesti ole. Raulio kuitenkin katsoo, että työnantajien velvollisuus on huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus ravitsemuksellisesti laadukkaan lounaan nauttimiseen työaikana.

Hän ehdottaa kahta käytännöllistä ratkaisua, joilla henkilöstöravintolan käyttöön liittyviä esteitä voitaisiin pienillä työpaikoilla vähentää. Joko pieni työyhteisö voisi ostaa henkilöstöravintolapalvelut isommalta yritykseltä tai muutama pienempi yritys voisi järjestää ruokapalvelut yhdessä, Raulio esittää.

Korkea koulutus totuttaa joukkoruokailuun

Henkilöstöravintoloiden käytössä on nähtävissä myös koulutustasoon ja ammattiasemaan liittyviä eroja työntekijöiden välillä. Eniten henkilöstöravintolassa lounastavat korkeasti koulutetut ja korkeassa ammattiasemassa olevat.

Raulio uskoo, että erojen taustalla saattavat olla korkeasti koulutettujen parempi terveystietoisuus ja parempi taloudellinen tilanne, mutta myös tottumus. Pitkälle kouluttautuneet ovat tottuneet hyödyntämään ruokapalveluita ensin kouluruokailussa, sitten lukiossa ja myöhemmin vielä korkeakouluopinnoissa.

- Henkilöstöravintolan tai jonkin muun ravitsevaa ja maittavaa ruokaa tarjoavan lounaspaikan käyttömahdollisuus olisi taattava myös matalamman sosioekonomisen aseman omaaville, Raulio tähdentää.

Henkilöstöravintoloiden käytön edistämiseksi hän peräänkuuluttaa työpaikoille myös kunnon ruokatauon arvostusta. Kunnolliseen ruokataukoon tarvitaan aikaa, mutta vastineeksi työntekijät saavat paitsi ravitsevan lounaan myös sosiaalista virkistystä.

Työpaikkaruokailulla pitkät perinteet

Työpaikkaruokailulla on Suomessa varsin pitkät perinteet. Jo 1890-luvulla joissakin tehtaissa yritettiin tarjota työntekijöille mahdollisuus ruokailla työpaikkaruokalassa. Kovin suosittuja työpaikkaruokalat eivät silloin vielä olleet, sillä suurin osa työntekijöistä kävi kotona syömässä tai hyödynsi omia eväitä.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 työpaikkaruokalat alkoivat yleistyä. 1940-luvulta lähtien julkisia ruokapalveluita on kehitetty osana terveys- ja sosiaalipolitiikkaa. Ateriaehto sisällytettiin työehtosopimukseen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla 1970-luvulla. Ensimmäiset työpaikka-aterioita koskevat suositukset antoi Työterveyslaitos vuonna 1971.

Ravitsemuslaadun seurantaa suunnitellaan

Nykyään joukkoruokailupalveluissa tarjotaan Suomessa vuosittain kaikkiaan 810 miljoonaa ateriaa. Tästä työpaikkojen henkilöstöravintoloiden osuus on kymmenen prosenttia.

Henkilöstöravintoloissa tarjottavan ruuan laatua ohjaavat ravitsemussuositukset, mutta systemaattinen, valtakunnallinen joukkoruokailun seurantajärjestelmä Suomesta edelleen puuttuu. Raulion mukaan seurantajärjestelmän vakiinnuttamiseksi on kuitenkin työskennelty jo pitkään.

- Esimerkiksi henkilöstöravintoloissa tarjottavan ruuan ravitsemuslaadun seurantaan on nyt suunnitteilla menetelmä, Raulio kertoo.

ETM Susanna Raulion väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina. Väitös kuuluu kansanterveystieteen alaan. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen).