Tutkimuskatsaus: Raakamaidon terveyshyötyjä ei ole tieteellisesti todistettu

03.10.2013
Maidon lämpökäsittely eli pastörointi ei vaikuta maidon ravitsemukselliseen laatuun, kerrotaan kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa. Artikkelissa arvioitiin raakamaidon käytön riskejä ja hyötyjä. Tutkijoiden mukaan raakamaito aiheuttaa tarpeettoman terveysriskin käyttäjille, koska se voi sisältää haitallisia bakteereita.
Raakamaidon suosio on kasvanut ruuan luonnollisuutta ja aitoutta korostavan megatrendin myötä. Tinkimaidon puolesta puhutaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Suomessa raakamaidon kulutus on vielä vähäistä, noin yksi prosentti maidon ja maitotuotteiden kokonaiskulutuksesta.
 

Pastöroidun maidon väitetään aiheuttavan monia sairauksia. 

Raakamaidon uskotaan olevan käsiteltyä maitoa terveellisempää. Tinkimaidon puolestapuhujat väittävät, että lämpökäsittely heikentää maidon ravitsemuksellista laatua. Pastöroidun maidon kerrotaan myös aiheuttavan monia sairauksia. Tutkimuskatsauksessa selvitettiin näiden väitteiden todenperäisyyttä.  

Pastörointi tuhoaa bakteerit

Raakamaidon riskit liittyvät lähinnä maidon sisältämiin bakteereihin. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan Suomessa tauteja aiheuttavat bakteerit ovat EHEC-, kampylo-, listeria- ja salmonellabakteerit, jotka voivat aiheuttaa vakavia sairauksia. Kuluttajan riski kasvaa, jos tinkimaitoa säilytetään liian kauan liian lämpimässä. 
 
Pastörointi eli lämpökäsittely tuhoaa useimmat tauteja aiheuttavat mikrobit. Pastöroinnissa maito kuumennetaan 15 sekunnin ajaksi 72 asteeseen.
 

Yhdysvalloissa on arvioitu, että ennen maidon pastöroinnin aloittamista neljännes ruuasta ja vedestä johtuvista sairauksista oli maidon aiheuttamia

Yhdysvalloissa on arvioitu, että ennen maidon pastöroinnin aloittamista neljännes ruuasta ja vedestä johtuvista sairauksista oli maidon aiheuttamia. Nykyään maito on syypää alle prosentissa tautitapauksista.

Lämpökäsittely ei huononna ravintoarvoa 

Katsausartikkelissa käsiteltiin tutkimuksia, joissa oli tutkittu lämpökäsittelyn vaikutusta maidon ravitsemukselliseen laatuun. Tutkimusten mukaan pastörointi muuttaa maidon proteiinien toiminnallisia ominaisuuksia, mutta ei vaikuta proteiinien ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin tai siihen, miten ne imeytyvät ruuansulatuskanavasta.
 
Maidon tärkein välttämätön aminohappo on lysiini. Lämpökäsittely aiheuttaa vähäistä lysiinin hajoamista. Muiden proteiinien pitoisuuksissa ei ole merkittävää eroa raakamaidon ja lämpökäsitellyn maidon välillä.
 

Pastöroinnin ei osoitettu vaikuttavan maidon vitamiini-, kivennäisaine- tai hivenainepitoisuuksiin. 

Pastörointi ei vaikuta myöskään maidon rasvahappoihin. Rehun ja vuodenajan vaikutus maidon rasvahappokoostumukseen on lämpökäsittelyä huomattavasti merkittävämpi. Pastöroinnin ei osoitettu vaikuttavan maidon vitamiini-, kivennäisaine- tai hivenainepitoisuuksiin. 

Raakamaidossa ei ole laktaasientsyymiä 

Raakamaidon puolestapuhujat vetoavat usein siihen, että maidon lämpökäsittely tuhoaa maidon entsyymejä, joiden väitetään olevan terveydelle edullisia. 
 
Jotkut laktoosi-intolerantit kertovat pystyvänsä juomaan raakamaitoa. Tämän väitetään johtuvan siitä, että raakamaito sisältää maitosokeria pilkkovaa laktaasi-entsyymiä, joka tuhoutuu pastöroinnin yhteydessä. Tutkimusten mukaan myöskään raakamaito ei sisällä laktaasia.
 

Useimmat maidon entsyymit tuhoutuvat joka tapauksessa jo vatsalaukussa

Toinen kiistanalainen entsyymi on fosfataasi, jonka väitetään olevan välttämätön kivennäisaineiden ja kalsiumin imeytymisessä. Tutkijat eivät löytäneet tutkimuksia, jotka olisivat vahvistaneet tämän teorian. 
 
Katsauksen kirjoittajat huomauttavat, että useimmat maidon entsyymit tuhoutuvat joka tapauksessa jo vatsalaukussa eivätkä ehdi siten vaikuttaa suolistossa. 

Lämpökäsittely ei lisää kroonisten tautien riskiä

Pastöroidun maidon vaikutusta diabeteksen, osteoporoosin tai nivelreuman syntyyn ei ole tieteellisesti todistettu. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että maitoallergiaan ei ole vaikutusta sillä, onko maito lämpökäsitelty vai ei. 
 
Tutkijoiden mukaan pastöroinnin ainoa merkittävä haittavaikutus on maidon aistinvaraisten ominaisuuksien muuttuminen. Raakamaitoa ostetaankin usein sen maun vuoksi. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että uudet käsittely- ja pakkausmenetelmät vähentävät maidon sivumakuja.  

Ei suositella pienille lapsille

Eviran mukaan vuosina 1997–2012 on raportoitu kymmenen ruokamyrkytysepidemiaa, joiden syyksi on todettu pastöroimaton maito tai siitä tehty tuote. Sairastuneiden määrä vaihteli muutamasta hengestä yli sataan.
 

Evira suosittelee, että riskiryhmään kuuluvat eivät joisi raakamaitoa. 

 
Ruokamyrkytyksille alttiita ovat riskiryhmään kuuluvat, kuten pikkulapset, raskaana olevat, iäkkäät ja vakavasti sairaat. Evira suosittelee, että riskiryhmään kuuluvat eivät joisi raakamaitoa. 

Uusi asetus velvoittaa kertomaan riskeistä 

Vuonna 2014 tulee voimaan uusi asetus, jonka mukaan raakamaitoa myyvien täytyy antaa ostajalle kirjalliset ohjeet maidon oikeasta säilytyksestä. Lisäksi ostajille tulee kertoa, että riskiryhmille saa antaa vain lämpökäsiteltyä maitoa. 
 
Uusissa vaatimuksissa määrätään, että yli 2 500 kiloa raakamaitoa vuodessa myyvien tilojen pitää tehdä vuosittain naudoistaan salmonella- ja EHEC-tutkimukset ja raakamaidosta EHEC-, kampylobakteeri- ja listeriatutkimukset.
 
Belgialaisten tutkijoiden tekemä katsaus julkaistiin kansainvälisessä, vertaisarvioidussa Food Control -lehdessä toukokuussa 2013. (Ruokatieto - Silja Nousiainen)
 
 
Päivitetty 4.10.2013