Uusi ruokakolmio joustaa ja maistuu

23.01.2014
Lisää, vaihda, vähennä. Näin voi summata uudet ravitsemussuositukset. Ne joustavat ja maistuvat tutulta ruualta. Ketään ei määrätä syömään tietyllä tavalla. Mikään ei ole kiellettyä. On erittäin monta tapaa syödä terveellisesti ja toteuttaa suosituksia.

Uusi lautasmalli ja uusi ruokakolmio lepäävät kasvisten, hedelmien ja marjojen luomalla perustalla. Lautasmalli on viestinnällinen asia, huomauttaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. Ruokavaliossa merkitsee pitkän ajan kokonaisuus, ei yksittäinen lautasellinen ruokaa.

"Lautasmalli on viestinnällinen asia."

Kuka enää pelkää rasvaa

Ohjeellisella lautasella on nyt hieman vähemmän perunaa ja kasviöljy on laitettu omaan kippoonsa.

- Uusi näkökulma on, ettei rasvaa tarvitse pelätä, kunhan se on hyvää rasvaa. Hiilihydraatteja voi halutessaan vähentää. Lounaalla sanoisin, että hiilihydraatit otettaisiin ennemmin ruisleivästä kuin perunasta, Fogelholm esitti.

Kolmio on malli terveyttä edistävästä ruokavaliosta.

Ruokakolmio sen sijaan ei ole pelkkää viestintää, vaan se on tiedettä, professori vakuuttaa. Kolmio on malli terveyttä edistävästä ruokavaliosta. Vahvaa tieteellistä pohjaa vasten voidaan sanoa, että kala-siipikarja-lokerosta alaspäin tulevista raaka-aineista koostuva ruokavalio on terveyden kannalta hyvä asia.

Suosituksia ei koroteta varmuuden vuoksi

Fogelholm ja dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta ovat sekä Suomen että Pohjoismaiden ravitsemusneuvottelukunnan jäseniä. He esittelivät uuden suosituksen Helsingissä pidetyssä julkistusseminaarissa torstaina.

Fogelholmin mukaan suositukset ovat peili, jonka avulla tarkastellaan, ollaanko tyytyväisiä esimerkiksi väestön keskimääräiseen D-vitamiininsaantiin. Suositukset keskustelevat kansallisen ravitsemuspoliittisen päätännän kanssa.

- Suojaravintoaineiden saantisuosituksia ei voi varmuuden vuoksi laittaa mahdollisimman korkealle. On yritettävä ymmärtää, mikä on pienin mahdollinen saanti, jolla saavutetaan tavoitteena oleva riittävä terveys, Fogelholm avasi.

Hänestä voimme olla huolettomia siinä mielessä, että nyt julkaistun suosituksen tieteellinen näyttö on erittäin vahva.

- Suomen ravitsemusneuvottelukunnassa teemme vain ne asiat, jotka meidän kansallisesti täytyy. Suosituksen perustana on laaja pohjoismainen työ, professori muistutti.

Pohjoismaiset elintarvikkeet ja niistä koostuva ruokavalio johtavat pienempään ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Tuo näyttö osoittaa, että pohjoismaiset elintarvikkeet ja niistä koostuva ruokavalio johtavat pienempään ennenaikaiseen kuolleisuuteen niin naisilla kuin miehillä. Kun osa pohjoismaisen tutkimuksen koehenkilöistä vaihtoi tanskalaisen perusruokailunsa uudeksi pohjoismaiseksi ruokavalioksi, heidän painonsa putosi viisi kiloa puolessa vuodessa ja verenpaine sekä veriarvot tervehtyivät.

Kohtuustiedettä

Vähärasvaista ruokavaliota ei ole suositeltu koskaan, huomautti Schwab. Rasvan määrään on aiemmin liikaakin kiinnitetty huomiota laadun kustannuksella.

- Ravitsemustiede on kohtuustiedettä. Muistetaan kohtuus joka ikisen ruoka-aineen kohdalla, Schwab summasi.

"Pääasia on ylipäätään vaihtaa kovat rasvat pehmeiksi kasvirasvoiksi."

Kasviöljyjen tuotantotapaa koskevaan kysymykseen hän vastasi, ettei ole tutkimusnäyttöä siitä, että kylmäpuristus olisi terveydelle edullisempaa kuin tavallinen kasviöljy. Pääasia on ylipäätään vaihtaa kovat rasvat pehmeiksi kasvirasvoiksi. Ihmiselle jää ratkaisu siitä, minkä makuista ja –hintaista öljyä haluaa käyttää.

Fogelholm vastasi yleisökysymykseen miksi tuore liha ja lihavalmisteet on sijoitettu ruokakolmiossa samaan lokeroon. Hänestä ne eivät tiukassa arviossa ole terveellisyydessä samalla tasolla, kuten siipikarjakaan ei ole ihan samalla tasolla kuin kala.

- Vähän ruokakolmiossa siis joudutaan tekemään kompromissia. Sellainen ruokakolmio, jossa kaikille olisi oma lokero, olisi enemmän hotelli kuin koti. On tässä kuitenkin laitettu ruoka-aineet pienempiin kokonaisuuksiin kuin viimeksi, Fogelholm huomautti.

"Unohdetaan nyt ihan kokonaan se, että jotain EI saisi syödä."

Entä mitä ovat kolmion kärjen Sattumat? Asiantuntijoiden mukaan ne ovat esimerkiksi makeisia, voita, makkaraa tai puhdistettua viljaa. Näitä voi esiintyä ruokavaliossa, vaikka ajatus on, että ne eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon.

- Unohdetaan nyt ihan kokonaan se, että jotain EI saisi syödä. Muistamalla annoskoon ja syömisen useuden voi mitä tahansa syödä, Schwab linjasi.

Fogelholm täydensi, että ei tarvitse syödä täydellisesti voidakseen riittävän hyvin.

”Teollisuus arvostaa suosituksia”

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpään mukaan ravitsemussuosituksia arvostetaan Suomen ruokateollisuudessa hyvin korkealle. Hän mainitsi rypsin esimerkkinä raaka-aineesta, joka yhdistää sekä Suomessa tuotetun ruuan että terveellisyyden.

Suolasta Tanhuanpää totesi, että ruokateollisuus on vähentänyt suolan käyttöä voimakkaasti jo 1980-luvulta lähtien. Selvää on, että työtä on tehtävä edelleen niin teollisuudessa kuin ravintoloissa ja kokkiohjelmissa.

 Joissakin elintarvikkeissa suolan vähentäminen nykyisestä edellyttäisi lisäaineen lisäämistä tuoteturvallisuuden tai rakenteen säilyttämiseksi.

Leipomoalan pelkona on, että Suomessa leivotun leivän suolapitoisuuden alentaminen voi siirtää kulutusta entistä enemmän voimakassuolaisemman ja siksi monen maukkaana pitämän tuontileivän suuntaan.

Leipomoala muistutti, että leivän tuonti on kasvanut muutamassa vuodessa noin 5 prosentista 20 prosenttiin. Myynti kasvaa nimenomaan edullisissa paistopisteiden bulkkituotteissa, joissa tuonnin osuus on mittava.

”Syömisestä pitää nauttia!”

Professori Fogelholm ei niellyt leivän suolapitoisuutta sellaisenaan. Hän ehdotti, että vähennetään pikkaisen suolaa kautta linjan. Leipä on keskivertosyöjä ruokavalion suolaisin osa.

- Jos nyt voimakassuolaisen leivän rajan alle jää 1,2 grammalla suolaa ja uuden elintarviketietoasetuksen jälkeen raja on 1,1 grammaa, niin suolaa voi pudottaa sen alle. Täysin suolatonta leipää emme tavoittele, eikä sitä moni söisikään, Fogelholm uumoili.

Ei tämä ole pelkästään leipäkysymys tietenkään, muistutti seminaarin puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Ruokaan ja ravitsemukseen ei muutenkaan liity kurttuotsaisuus.

- Syömisestä pitää nauttia! Siihen tarvitsemme niin huippukokkeja kuin joukkoruokailun fakiireja ja kaikkien meidän valintoja, Husu-Kallio totesi.

"Kestävät ruokavaliot –osio avaa hyvin käsitteitä."

Joukkoruokailua edustava toimitusjohtaja Tuulia Pelli Lahden Ateriasta uskoo, että suositus antaa hyvän lähtökohdan ruokapalveluille. Selkeät taulukot tulevat hänestä jopa helpottamaan ruokalistojen suunnittelua.

- Kestävät ruokavaliot –osio avaa hyvin käsitteitä. Olennaista on, että kestävistä valinnoista puhutaan, ja että ne eivät ole ristiriidassa suositellun ruokavalion kanssa, Pelli sanoi.

Kuluttajapalveluun tulee noin 500 ravitsemuskysymystä vuodessa.

Kaupan kommentin antoi johtaja Matti Kalervo Keskosta. Hän kertoi, että tehdessään satoja reseptejä vuodessa, kauppa pitää ravitsemussuositukset mielessä. Keskon kuluttajapalveluun tulee noin 500 ravitsemuskysymystä vuodessa. Aiheina ovat niin erityisruokavaliot kuin ravintoarvot.

- Hevi-kampanjat ruokakaupoissa kolminkertaistavat hedelmien ja kasvisten myynnin niiden kolmen päivän ajaksi. Väitän, että nämä kolme kertaa vuodessa toteutettavat kampanjat ovat ravitsemusteko, Kalervo sanoi.   

Voin myynti on K-ruokakaupoissa kääntynyt viime aikoina roimaan laskuun, mutta kulutus on siirtynyt voi-kasviöljyseoksiin. Margariinien myynti jatkuu ennallaan, Kalervo kertoi.

”Joustavammat ja maukkaammat”  

Elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta on valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Hänestä pohjoismainen prosessi on ollut avoin ja luotettava.

- Suositukset ovat nyt joustavammat, maukkaammat ja kokonaisvaltaisemmat kuin ennen. Siksi myös helpommin omaksuttavammat ja viestittävät. Valintojen täytyy olla helppoja tai edes mahdollisia, Marniemi korosti.

Ruokajärjestelmälle hän kuitenkin heitti odotuksia muutoksesta.

- Löytyykö pian kauppojen hyllyiltä vähäsuolaisia leipiä? Aleneeko hedelmien ja vihannesten hinta? Tarjotaanko ruokalan linjastossa herkullisia ja tasapainoisia kasvisruokia? Voisiko Suomeen syntyä herkullisia kasvisruokia näyttävästi markkinoivia pikaruokayrityksiä?, Marniemi kysyi.

"Herkullisia kasvisruokia näyttävästi markkinoivia pikaruokayrityksiä?"

7. helmikuuta aukeaa Kuluttajaliiton koordinoima, usean järjestön yhteinen ravitsemussuositusten viestintäsivusto www.syohyvaa.fi. Ruokatieto on mukana viestintähankkeessa yläkoululaisten Ruokavisa-opetuskokonaisuuden kautta.

Marniemi lupaa kuluttajille jopa 32 sivun paketin käytännönläheisiä ohjeita ruokalautasen täyttämiseen. (Ruokatieto)
 

Korjaus 24.1.: Muutettu 4. kappaleessa Mikael Fogelholmin sitaatissa perunan ja ruisleivän paikat keskenään.