Uusien ruokien pelko rajoittaa nuorten aikuisten kasvisten käyttöä

20.01.2011
Vastahakoisuus kokeilla uusia ruokia eli niin kutsuttu ruokaneofobia on yhteydessä nuorten aikuisten vähäiseen kasvisten ja hedelmien käyttöön. Helsingin yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan uusien ruokien pelko voi haitata ruokavalion ravitsemuksellisen laadun parantamista sekä ruuasta nauttimista.

Vastahakoisuutta uusien ruokien kokeiluun on aikaisemmin tutkittu runsaasti lapsilla. Myös lapsilla uutuuden pelon on havaittu olevan yhteydessä erityisesti vähäisempään kasvisten ja hedelmien käyttöön. Helsingin yliopiston tutkimus antaa uutta tietoa ruokaneofobian ilmenemisestä nuorilla aikuisilla.

Tutkimusta varten selvitettiin 1 175 iältään 20 - 25-vuotiaan suomalaisen kaksosen suhtautuminen uusiin ruokiin, erilaisten ruokien käytön useus sekä niiden miellyttävyyserot. Lisäksi määritettiin osallistujien persoonallisuuden piirteitä ja painoindeksi.

Marjat miellyttävät kaikkia

Vastahakoisesti uusien ruokien kokeilemiseen suhtautuneet arvioivat erityisesti kasvisten, hedelmien ja kalaruokien miellyttävyyden matalammaksi kuin myönteisesti uusin ruokiin suhtautuneet. Marjojen miellyttävyydessä eroa ei havaittu.

Tutkijatohtori Antti Knaapila arvelee tämän selittyvän sillä, että kotimaisilla marjoilla on keskeinen asema suomalaisessa ruokavaliossa.

Persoonallisuuden piirteistä avoimuus ja miehillä myös ulospäin suuntautuneisuus lisäsivät odotetusti halukkuutta kokeilla uusia ruokia. Sen sijaan kolmen muun persoonallisuuden piirteen eli neuroottisuuden, tunnollisuuden ja sovinnollisuuden yhteys uutuudenpelkoon oli vähäinen.

Naisten vastahakoisuus kokeilla uusia ruokia oli lievästi yhteydessä suurempaan painoindeksiin, mutta miehillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

Perimä selittää vain naisten uutuudenpelkoa

Perinnölliset tekijät selittivät noin 60 prosenttia ja ympäristötekijät noin 40 prosenttia naisten välisistä eroista uutuudenpelossa. Miesten väliset erot selittyivät pelkästään ympäristötekijöillä.

Tutkija Antti Knaapilan mukaan tutkimus ei anna vastausta siihen, miksi valtaosa eroista selittyy naisilla perinnöllisillä tekijöillä, mutta miehillä pelkästään ympäristötekijöillä.

- Tämä olisi erittäin mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe. Tällä hetkellä arvelemme yhden mahdollisen selittäjän olevan se, että ympäristö sallii nuorille naisille miehiä enemmän vapautta suhtautumisessa uusiin ruokiin. Näin naisilla on enemmän mahdollisuutta toteuttaa synnynnäistä taipumustaan joko suosia tai vältellä uusia ruokia, Knaapila kertoo.

Knaapila arvelee lisäksi, että miehiin vaikuttavat ympäristötekijät saattavat olla vaihtelevampia ja voimakkaampia kuin naisilla, jolloin selvää perinnöllistä vaikutusta ei havaita sen peittyessä ympäristövaikutusten alle.

Neofobia voi olla este ruokavaliomuutoksille

Suomalaistutkijoiden mukaan uusiin ruokiin vastahakoisesti suhtautuvilla on ruokavaliossaan usein vähemmän vaihtelua kuin ennakkoluulottomammilla ruokailijoilla. Uusien ruokien pelko voi haitata ruuasta nauttimista ja ruokavalion ravitsemuksellisen laadun parantamista.

- Tämä mahdollinen rajoite tulisi ottaa huomioon ravitsemusneuvonnassa silloin, kun ruokavaliota pitäisi muuttaa esimerkiksi terveyssyistä, Antti Knaapila huomauttaa.

Knaapilan mukaan ravitsemusterapeutin tai lääkärin voi olla käytännön neuvontatyössä vaikea tunnistaa henkilöä, joka suhtautuu uusiin ruokiin varauksellisesti. Terveydenhuollon ammattilaisen olisi kuitenkin tärkeä tiedostaa, että joillekin ihmisille ruokavaliomuutosten tekeminen voi olla keskimääräistä vaikeampaa siksi, että he suhtautuvat varauksellisesti uusiin ruokiin. Koska varauksellisuus voi olla osin perinnöllisistä seikoista johtuvaa, se on myös vaikeasti muutettavissa.

Tieto ja altistus lievittävät pelkoja

Knaapilan mukaan vastahakoisuutta uusia ruokia kohtaan voi parhaiten pyrkiä lievittämään tarjoamalla tietoa uusista ruuista sekä altistamalla niille. Näin ennestään tuntemattomista ruuista tulee vähitellen tutumpia ja epäluulot niitä kohta hälvenevät.

Suomessa on aikaisemmin saatu hyviä tuloksia lasten ruokiin liittyvien pelkojen lievittämisessä ns. makukoulu-menetelmällä, joka perustuu monipuoliseen aistien käytön aktivointiin erilaisiin ruokiin tutustuttaessa. Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa makukoulu on lisännyt lasten myönteistä suhtautumista ennestään tuntemattomiin ruokiin sekä parantanut lasten kykyä tunnistaa erilaisten ruokien tuoksuja ja makuja. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

Lapsilla on liikaa päätäntävaltaa ruokavaliostaan (2.12.2010)
Lasten ruokatottumuksia tukeva makukoulu sai painonhallintapalkinnon (26.11.2010)
Täysjyväviljan ja marjojen makua voidaan räätälöidä houkuttelevammaksi (23.9.2010)

Muualla verkossa:
Foodle: Uusien ruokien pelko rajoittaa nuorten aikuisten kasvisten käyttöä