Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulokset julkaistiin Food and Nutrition Research –lehdessä.
Seitsemän prosenttia suomalaisista ilmoitti karppaavansa keväällä 2012. Karppaajat asettuivat ja asetettiin keskustelussa usein ravitsemussuosituksia vastaan.
Karppaajat asettuivat ja asetettiin keskustelussa usein ravitsemussuosituksia vastaan.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Piia Jallinojan mukaan karppaajat ja muut suomalaiset ovat edelleen yhtä mieltä monista ruoka-asioista.
Molemmissa ryhmissä pidetään terveellisinä erityisesti kokojyväviljoja, vihanneksia ja juureksia, marjoja ja hedelmiä sekä kasviöljyjä. Neljännes karppaajista pitää eläinrasvoja terveellisinä. Ruuanlaitossa ja leivän päällä he suosivat voita jonkin verran muita useammin.
"Kolmen neljäsosaa heistä syö lähes yhtä usein kuin muutkin."
- Yllättävää sen sijaan on, että monet karppaajiksi ilmoittautuvat eivät välttele sokeria ja valkoista vehnäjauhoa. Kolmen neljäsosaa heistä syö esimerkiksi suklaata tai makeisia ainakin kerran viikossa eli lähes yhtä usein kuin muutkin, Jallinoja sanoo.
Suomalaisten karppaajien ruokatottumukset vastaavat joiltain osin julkisuuden mielikuvia: he syövät perunoita, riisiä, pastaa, leipää, mehuja ja sokeroituja virvoitusjuomia harvemmin kuin muut, ja tuoreita vihanneksia, munia ja kanaa puolestaan useammin.
Julkinen keskustelu on Jallinojan mielestä kuitenkin antanut karppaajista kärjistetyn kuvan. Todellisuudessa ihmiset sopeuttavat ruokavalion makumieltymyksiinsä ja arjen käytäntöihin. Näin tapahtuu muissakin ruokavaliossa.
"Ihmiset sopeuttavat ruokavalion makumieltymyksiinsä ja arjen käytäntöihin."
Suomalaisia karppaajia ja heidän ruokavalintojaan tarkasteltiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Fat in food and bodies –tutkimushanketta, joka toteutetaan vuosina 2011–2015. Aineisto kerättiin osana Aikuisväestön terveys ja terveyskäyttäytyminen -kyselyä keväällä 2012. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 601 työikäistä, 15–64-vuotiasta suomalaista. (Ruokatieto)