Vaihteleva viljankäyttö takaa parhaat terveyshyödyt

27.01.2014
Monipuolisuus on valttia leivän ja viljavalmisteiden käytössäkin. Parhaan terveyshyödyn saa, kun käyttää vaihtelevasti erilaisia täysjyväviljoja.

 Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan viljoja ei ole mielekästä laittaa terveysvaikutusten kannalta paremmuusjärjestykseen.

Runsaalla täysjyväviljan käytöllä on tutkimusten mukaan paljon myönteisiä terveysvaikutuksia. Se näyttää pienentävän ainakin sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja joidenkin syöpien riskiä sekä helpottavan painonhallintaa.

Ainakin puolet täysjyvää

Vaikka terveysvaikutukset liittyvät nimenomaan täysjyväviljan käyttöön, vähäkuituisempaa viljaakaan ei tarvitse kokonaan välttää.

- Ainakin puolet leivästä ja viljavalmisteista kannattaa kuitenkin valita täysjyväviljana, Fogelholm linjaa.

Vähäkuituisempaa viljaakaan ei tarvitse kokonaan välttää.

Fogelholm ihmettelee väitettä, jonka mukaan runsas leivän ja hiilihydraattien käyttö lihottaa suomalaisia. Viimeisimmän Finravinto-tutkimuksen tulosten mukaan hiilihydraateista saadaan tällä hetkellä vähän yli 40 prosenttia päivittäisestä energiasta, kun osuus on vuosikymmeniä ollut jopa 60 prosenttia.

- Suomalaiset eivät ole koskaan syöneet niin vähän hiilihydraatteja kuin nyt, Fogelholm tähdentää.

Kuitulisää myös kasviksista

Leipä ja viljavalmisteet ovat suomalaisessa ruokavaliossa merkittävä kuidun lähde. Noin kaksi kolmasosaa päivittäisestä kuidusta saadaan viljatuotteista. Silti kuitua saadaan suosituksiin nähden liian vähän, reilu 20 grammaa päivässä. Ravitsemussuositusten mukaan tavoiteltava määrä olisi 25 – 35 grammaa kuitua päivittäin.

"Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöäkin kannattaisi lisätä."

- Kuitulisää ei tarvitse hankkia pelkästään leivästä. Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöäkin kannattaisi lisätä, Fogelholm sanoo.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen muistuttaa, että myös palkokasvit, pähkinät ja siemenet ovat hyviä kuidun lähteitä. Parista ruokalusikallisesta pähkinöitä saa 5 – 8 grammaa kuitua.

Osa saa oireita leivästä

Ravitsemuksen asiantuntijat eivät halua antaa täsmällistä suositusta siitä, mikä olisi sopiva päivittäinen leivän käyttömäärä. Hyvä ravitsemus on yksilöllistä, ja terveyttä edistäviä ruokavalintoja voi toteuttaa monella tapaa. Leivän käytössä sopiva vaihteluväli voi olla 3 – 9 palaa päivässä.

Kaura sopii yleensä myös herkkävatsaisille.

Noin kymmenen prosenttia suomalaisista on niin herkkävatsaisia, että leivän hiilihydraatit voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Laatikaisen mukaan oireita voi tulla niin rukiista, vehnästä kuin ohrastakin. Kaura sopii yleensä myös herkkävatsaisille.

- Gluteenia sisältävien viljojen poistaminen ruokavaliosta useimmiten vähentää oireilua, Laatikainen kertoo.

Huolena leivän suola

Leipä on suomalaisille merkittävä kuitulähde, mutta samalla siitä saadaan myös huomattava osuus ruokavalion suolasta. Tästä asiantuntijat ovat huolissaan.

Tutkimuspäällikkö Marika Lyly Vaasan Oy:stä kertoo, että leipomoteollisuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana laskenut leivän tavanomaista suolapitoisuutta 1,4 prosentista 1,2 prosenttiin, joka on normaalisuolaisen leivän yläraja.

- Markkinoilla on myös vähäsuolaisia leipiä. Esimerkiksi monet näkkileivät ovat Sydänmerkki-tuotteita, Lyly sanoo.

"Suomalaisväestön ravitsemusongelmia ei voi ratkaista erityistuotteilla."

Mikael Fogelholmin mielestä suomalaisväestön ravitsemusongelmia ei voi ratkaista erityistuotteilla. Esimerkiksi Sydänmerkki-tuotteet kiinnostavat eniten niitä kuluttajia, jotka ovat muutenkin kiinnostuneet terveydestään.

- Kaikkien leipien suolapitoisuutta pitäisi saada alemmaksi. En itsekään katso ruokaostoksilla leivän suolapitoisuutta, koska vaihtelua on niin vähän. Minulle ykköskriteeri leipävalinnassa on kuitu, Fogelholm kertoo.

Kasvislevitteistä leikkeleiden haastajia

Suomalaiset ovat tottuneet lataamaan voileipänsä päälle juustoa ja leikkeleitä. Tämä lisää myös suolakuormitusta. Reijo Laatikainen kaipaa tottumuksiin muutoksia.

"Ei suomalainen innostu kikhernetahnasta ja avokadosta."

- Voisiko leipomoteollisuus näyttää esimerkkiä, että leivällä voi olla muutakin kuin juustoa ja makkaraa, hän ehdottaa ja kertoo itse päällystävänsä leipänsä avokadolla.

Fogelholm on epäileväinen: - Ei suomalainen innostu kikhernetahnasta ja avokadosta. Se on ravitsemusgurujen tapa. Suomalainen haluaa leivälleen kinkkua ja juustoa.

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän mukaan kasvikunnan levitteillä on suomalaisessa leipäkulttuurissa ehdottomasti mahdollisuuksia. Niiden käyttöä tukevat muutkin kuin terveysnäkökohdat.

- Muutokset ovat hitaita, mutta kyllä niitä koko ajan tapahtuu. Luultavasti näen vielä joku päivä karjalanpiirakan, jonka päällä on hummusta, hän arvelee.

"Luultavasti näen vielä joku päivä karjalanpiirakan, jonka päällä on hummusta."

Lautasmallin rinnalle tuoreita ideoita

Reijo Laatikainen uskoo, että ihmisillä on jo tarpeeksi tietoa terveyttä edistävien ruokatottumusten toteuttamiseen. Nyt tarvittaisiin uusia tapoja ja ideoita viedä tietoa myös käytäntöön.

- Lautasmalli-ajatukseen on löydettävä uusia ulottuvuuksia. Ravitsemusasioista tulee tylsiä, jos me vain pyöritämme samaa mallia, hän laukoo.

Mikael Fogelholm näkisi mielellään tunnetut ja arvostetut keittiömestarit samalla asialla ravitsemus- ja terveysasiantuntijoiden kanssa.

- Kaipaisin kovan luokan keittiömestareilta asennetta, että terveellinen voi olla myös hyvää. Nyt tilanne on yleisesti se, että suolan ja voin käyttöä ei haluta vähentää, koska siitä kärsisi ruuan maku, Fogelholm ihmettelee.

"Kaipaisin kovan luokan keittiömestareilta asennetta, että terveellinen voi olla myös hyvää."

Asiantuntijat puhuivat leivän ja täysjyväviljan merkityksestä suomalaisessa ruokakulttuurissa ja ravitsemuksessa leipomokonserni Vaasan järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)