Valmisruokaa valitaan maun, laadun ja alkuperän perusteella

15.10.2013
Valitessaan valmisruokaa suomalaiset kiinnittävät huomiota ensisijaisesti hyvään makuun, laadukkuuteen ja suomalaisuuteen, osoittaa tuore tutkimus. Kotimaisuus oli tärkeää 65 prosentille ja Suomessa tuotetun lihan käyttö 52 prosentille vastaajista.

Hyvä maku on valintaperuste 86 prosentille valmisruokatutkimukseen vastanneista, laadukkuus 76 prosentille ja jäljellä oleva käyttöikä 54 prosentille. Vähiten huomioidut valintaperusteet luetelluista olivat hiilihydraattipitoisuus ja luomu, joihin kiinnitti huomiota noin 40 prosenttia ihmisistä.

Kolmasosalle valmisruoka on jokaviikkoista einettä.

Saarioisten TNS Gallupilla teettämään valmisruokatutkimukseen vastasi 2 500 suomalaista. Heistä 60 prosenttia kertoi käyttävänsä valmisruokaa vähintään kerran kuukaudessa. Lisäksi kolmasosalle valmisruoka on jokaviikkoista einettä.

Mikä on valmisruokaa?

Käytetyimmät valmisruuat ovat riisipiirakat, pakastevihannekset ja wokit, perunapakasteet, pizzat ja joululaatikot.

Valtaosa kertoi aikovansa syödä valmisruokia tulevaisuudessa nykyiseen tahtiin tai useammin.

Vain kuusi prosenttia suomalaisista kertoi, ettei syö valmisruokaa koskaan. Heidänkin määränsä on laskussa, koska viiden vuoden päästä valmisruuasta arvioi pidättäytyvänsä viisi prosenttia vastanneista. Valtaosa kertoi aikovansa syödä valmisruokia tulevaisuudessa nykyiseen tahtiin tai useammin.

Valmisruuan käsite poikkeaa suomalaisten kesken runsaasti. Monelle kaikki jatkojalostettu ja pakattu kaupassa myytävä ruoka on valmisruokaa. Niin pakastepizzat, nakit kuin purkkihernekeittokin.

Ruoka-ala määrittelee valmisruuaksi tuoreet tuotteet, jotka on kypsennyksen tai muun valmistuksen jälkeen pakattu ja viilennetty jääkaappilämpötilaan. Ne ovat lämmitystä vaille valmista ruokaa.

Pitkään säilyvät ruuat, kuten pakasteet ja säilykkeet, eivät teollisuuden määritelmän mukaan ole valmisruokaa. Nakit taas kuuluvat lihavalmisteisiin.

83 prosenttia karttaa ruuanlaittoa

Puolet suomalaisista suhtautuu valmisruokaan puolueettomasti tai myönteisesti. Myönteisimmin suhtauduttiin juuri riisipiirakoihin, joululaatikoihin ja lihapiirakoihin. Kielteisintä suhtautuminen oli valmiisiin lihakastikkeisiin, mikropuuroihin ja annosmikroaterioihin. Syitä mielipiteille ei tutkimuksessa kysytty.

Eniten mainittuja syitä syödä valmisruokaa olivat ajansäästö ja pitkä säilyvyys.

Eniten mainittuja syitä syödä valmisruokaa olivat ajansäästö, minkä ilmoitti 88 prosenttia vastaajista ja pitkä säilyvyys. Hieman yllättävästi jopa 83 prosenttia vastaajista kertoi syövänsä usein valmisruokaa, koska ei pidä arkiruuanlaitosta.

Syitä olla käyttämättä valmisruokaa olivat taito tehdä paremman makuista ruokaa itse, halu tehdä ruokaa itse sekä itse tehdyn ruuan edullisuus tai terveellisyys.

Myytinmurtajat: Lisäaineita ei lisätä

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Ritva Mäenpää Saarioisilta huomauttaa, että kuluttajalle valmisruoka on juuri sitä, miten hän sen määrittelee. Pulmaksi käsitteen laveus tulee vasta, kun ruokayritys kertoo valmisruokansa ominaisuuksista, ja kuulija liittää ne aivan toisenlaisiin tuotteisiin, joihin ne eivät päde.

Mäenpää uskoo, että valmisruuan osin huonoon imagoon vaikuttavat ajatukset niiden lisäaineista, epäterveellisyydestä ja helppoudesta.

- Koemme usein, että huolenpitoon liittyy vaivannäkö. Pohditaan, onko valmis riittävän huolehtivaista. Onko se kunnon ruokaa. Kun puhutaan valmisruuasta, tiedetäänkö kuitenkaan tarkkaan mistä puhutaan?, Mäenpää herätteli.

83 prosenttia sanoi, että valmisruuissa on liikaa lisäaineita.

Kun esimerkiksi kysyttiin valmisruokien huonoista puolista, 83 prosenttia sanoi, että valmisruuissa on liikaa lisäaineita. 74 prosenttia piti niitä kalliina ja lähes yhtä moni epäterveellisinä sekä maultaan epäsopivina.

Mäenpää tyrmäsi lisäaine-epäilyt, kun puhutaan teollisuuden tarkoittamasta, tuoreena kylmätiskistä myytävästä valmisruuasta, siis esimerkiksi makaronilaatikoista, einespizzoista, salaateista ja valmiista voileivistä.

Näihin tuotteisiin suomalaiset ruokatehtaat vain harvoin lisäävät lisäaineita. Hän suositteleekin lukemaan pakkausselosteet, joissa lisäaineet ilmoitetaan E-koodilla.

- Lisäaineita ei lisätä, eikä ole koskaan lisätty valmisruokaan. Joissain raaka-aineissa voi niitä olla, esimerkiksi makkarassa, kinkussa tai säilykekurkussa. Sama juttu on, kun kotona laitetaan kinkkukiusausta, makkarakeittoa tai kurkkusalaattia sisältävä voileipä, Mäenpää huomauttaa.

Ruokatehtaan valmistama tuore ruoka säilyy kotiruokaa paremmin ilman lisäaineita, koska sen valmistus on hygienisempää ja ennen kaikkea, koska ruoka jäähdytetään heti kypsennyksen jälkeen hyvin nopeasti alle viiteen asteeseen.

Hävikki vähentänyt roskiskuormaa

Toimitusjohtaja Ilkka Mäkelän mukaan valmisruuan markkinat ovat viime aikoina hieman kaventuneet. Tarkkoja, alan kattavia lukuja ei kuitenkaan ole kerätty.  

- Hävikkiin pureutuvat puheet ovat ilmeisesti vähentäneet roskiin joutuvan hyvän, valmiin ruuan määrää. Tämä on voinut hieman vähentää ruuan ostamista, Mäkelä sanoo.

"Kaupungilla kävellään ruoka kädessä ja laidunnetaan välipaloja."

Nopeimmin kasvavat nyt välipalatuotteet, kuten eväsleivät ja salaatit. Ne ovat selvästi kalliimpia kuin maksalaatikko, eli hinnasta valmisruuan käyttö ei ole kiinni, Mäkelä päättelee, vaan kulutustavoista. Kaupungilla kävellään ruoka kädessä ja laidunnetaan välipaloja.

Toisaalta käyttöä perustellaan myös ruokaperinteillä. Suomalaisia perinneruokia on säilynyt arjessa osaksi valmisruuan ja lounasruokaloiden ansiosta. Vaikkapa karjalanpiirakoita, kaalilaatikkoa, maksalaatikkoa tai hernekeittoa eivät kaikki ehdi tai osaa haudutella kotikeittiössään. (Ruokatieto)