Vanhempien välittäminen heijastuu lasten ruokatottumuksiin

18.03.2013
Vanhempien välittäminen, malli ja kannustus edistävät lasten terveellisiä ruokatottumuksia, kuten hedelmien ja vihannesten syöntiä. Myös ruokapöydän ääressä syöminen ja säännölliset ateriat ovat yhteydessä parempiin ruokavalintoihin, selviää elintarviketieteiden maisteri Carola Rayn tuoreesta väitöskirjatukimuksesta.

Neljästä osatyöstä koostuva tutkimus osoitti, että vanhemman vahvempi eheyden ja elämänhallinnan tunne on yhteydessä lapsen terveellisempiin ruokatottumuksiin.

Elämä hallussa, hedelmät hallussa

Eheyden tunteella tarkoitetaan sitä, miten ihminen kokee elämänsä. Sitä mitattiin kysymyksillä elämän merkityksellisyydestä, ymmärrettävyydestä ja kyvystä vaikuttaa elämäänsä.

- Eheys heijastuu usein aikuisilla alkoholin käyttöön, tupakanpolttoon, ruokatottumuksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen. Nyt uudentyyppisessä tutkimuksessa osoitettiin, että vanhempien eheydentunne heijastuu lasten käyttäytymiseen asti, Ray kertoi.  

"Kun vanhemmilla on vahva tunne, että elämä on helpommin hallittavissa, niin se näkyy elintavoissa."

Yhteys löytyi muun muassa lapsen säännölliseen ateriarytmiin eli päivittäiseen aamupalan, lounaan ja päivällisen syöntiin.

- Kun vanhemmilla on vahva tunne, että elämä on helpommin hallittavissa, niin se näkyy elintavoissa. Näissä perheissä lapset söivät useammin hedelmiä, vihanneksia, tummaa leipää ja keitettyjä kasviksia.

Lapset, joiden vanhempien eheyden tunne oli heikompi, söivät useammin runsasenergisiä ruokia ja harvemmin paljon ravintoaineita sisältäviä ruokia, kuten makeisia, virvoitusjuomia, karkkeja, hampurilaisia  ja pizzoja, Ray sanoi.

11-vuotiaita verrattiin neljässä maassa

Väitöstutkimus perustuu kahden tutkimushankkeen aineistoihin. Hälsoverkstaden-tutkimukseen osallistui lähes 1 300 iältään 10- 11-vuotiaista suomenruotsalaista lasta vanhempineen Helsingin seudulta vuonna 2006.

Pro Greens -tutkimus tehtiin vuonna 2009 10 Euroopan maassa 11-vuotiaille lapsille. Väitöksessä on käytetty Pro Greens -tutkimuksen aineistoa neljästä maasta: Suomesta ja Ruotsista tutkimukseen osallistui 1 775 lasta ja Saksasta ja Alankomaista 1 405 lasta.

Rajoilla ja lämmöllä parhaat ruokatottumukset

Vahvimmat yhteydet vanhemmuuskäytäntöjen ja lasten säännöllisen ateriarytmin sekä paljon ravintoaineita sisältävien ruokien syömisen välillä olivat niissä perheissä, joissa lapsi koki enemmän lämpöä ja vastaanottavaisuutta vanhemmilta.

- Tärkeää oli myös, että lapsi itse kokee lämpöä ja vastaanottavaisuutta.  Lapsi kokee, että äiti ja isä ymmärtävät ja rakastavat. Lapsella on yleinen tunne hyväksynnästä ja kuulluksi tulemisesta, Ray sanoi.

Yhteydet vanhemmuuskäytäntöjen ja epäterveellisten elintapojen välillä olivat vahvemmat, jos lapsi ei kokenut lämpöä ja vastaanottavaisuutta molemmilta vanhemmilta. Epäterveellisiksi elintavoksi laskettiin muun muassa runsasenergisten ruokien syöminen ja liiallinen ruutuaika.

- Voi myös olla niin, että lapsi viihtyy enemmän ruutumaailmassa, jos hän ei koe saavansa lämpöä ja vastaanottavaisuutta, Ray pohti.

Säännöt kohentavat ruokavaliota

"Kodeissa, joissa oli enemmän selkeitä käytäntöjä, syödään enemmän hedelmiä ja vihanneksia."

Mitä enemmän vanhemmuuskäytäntöjä raportoitiin, niin sitä vahvempi yhteys oli toivottuun suuntaan. Vanhemmuuskäytäntöjä ovat muun muassa säännöt nukkumaanmenoajoista, ruokailusta ja  ruutuajasta.

- Kodeissa, joissa oli enemmän selkeitä käytäntöjä, syödään enemmän hedelmiä ja vihanneksia,  mennään nukkumaan ajoissa ja ollaan vähemmän ruudussa kiinni, Ray summasi.

Tutkimuksessa kysyttiin erikseen äidin ja isän vanhemmuuskäytäntöjä. Yleensä oli niin, että jos äiti kannusti hedelmien syöntiin, niin silloin isäkin kannusti. Koko perheessä oli kannustava ilmapiiri.

Maalaisjärjen käyttö sallittua bittiaikakaudellakin

Ray kannustaa käyttämään tervettä maalaisjärkeä perheen pelisäännöissä.

- On hyvä olla selkeitä käytäntöjä siitä, mitä, missä ja milloin syödään. Lapsia saa kannustaa ja vähän vaatiakin vihannesten ja hedelmien syöntiin! Samoin kannattaa panostaa nukkumaanmenoaikoihin ja ruutuajan rajoituksiin, Ray sanoo ja viittaa tietoihin alakouluikäisten nukkumaanmenoajoista.

Arkisin nukkumaanmenoajat on annettu 80 - 90 prosentille lapsista, mutta viikonloppuisin vain 30 - 40 prosentille.

- Nukkumaanmenolle on hyvä olla takaraja viikonloppuisinkin, ettei unirytmi sekoa ja lapset ole väsyneitä maanantaisin.

Murrosiässä vahva vanhemmuus suojaa

Rutiineilla ja rajoituksilla voi olla suuri merkitys erityisesti murrosiässä, jolloin elintavat usein muuttuvat epäterveellisempään suuntaan.

- Elintavat eivät muutu murrosikäisillä niin rajusti, jos perheessä on paljon vanhemmuuskäytäntöjä. Silloin muutos huonompaan on vähäisempi, Ray sanoi.

Jos vanhemmilla on ruokailusta vanhemmuuskäytäntöjä, niin usein heillä on myös käytäntöjä unesta, liikunnasta ja ruutuajasta.

Tutkimuksessa selvisi, että vanhemmuuskäytännöt linkittyivät toisiinsa.

- Jos vanhemmilla on ruokailusta vanhemmuuskäytäntöjä, niin usein heillä on myös käytäntöjä unesta, liikunnasta ja ruutuajasta. Joko näihin asioihin kiinnitetään huomiota perheissä tai sitten ei.

Alakouluikäisen ei ole hyvä olla yksin

Neljäs-viidesluokkalaisten elintavat olivat sitä terveellisemmät, mitä vähemmän aikaa he viettivät yksin kotona.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka pitkään lapsi on yksin koulun jälkeen kotona, ja liikkuuko lapsi vanhempien mukana.

- Neljäs-viidesluokkalaisten elintavat olivat sitä terveellisemmät, mitä vähemmän aikaa he viettivät yksin kotona. Ruutuaika oli pienempi ja virvoitusjuomien käyttö vähäisempää, Ray kertoi.

Koululounas tasaa eroja

Vanhemmuskäytäntöjen merkitys korostui entisestään, jos koululounasta ei ollut järjestetty. Tämä selvisi Pro Greens –tutkimuksesta. Ray käytti väitöstyössään aineistoa Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Hollannista.

Suomessa ja Ruotsissa tarjotaan maksuton koululounas, kun taas Saksassa ja Alankomaissa järjestettyä koululounasta ei ole.

Hedelmien ja kasvisten syöntiä koskevien vanhemmuuskäytäntöjen yhteys kasvisten syöntiin vaihteli eri maissa.

- Saksassa ja Alankomaissa, joissa ei ole maksutonta koululounasta, yhteys oli voimakkaampi kuin Suomessa ja Ruotsissa.  Vanhemmilla on myös suuri merkitys siihen, mitä lapset ottavat kouluun evääksi, Ray tulkitsi.

Kasviksia syödään eri tavoin

Keski-Euroopan maissa lasten hedelmien syönti oli Pro Greens –tutkimuksen mukaan merkitsevästi suurempaa kuin Pohjoismaissa. Saksassa ja Hollannissa joka toinen lapsista söi ainakin yhden hedelmän päivässä, kun Suomessa vain joka kolmas kertoi syövänsä ainakin kerran päivässä hedelmän. Ruotsissa hedelmän ilmoitti syövänsä päivittäin 40 prosenttia lapsista.

Rayn mukaan ruokakulttuurien erot tulevat esiin kasvisten syönnissä, ja raportoinnissakin voi olla eroja. Suomalaislapsista salaattia tai raastetta ilmoitti syövänsä päivittäin 39 prosenttia, Ruotsissa vastaava luku oli 33 prosenttia, Saksassa 15 ja Hollannissa noin 10 prosenttia.

- Hollannissa keitetyt vihannekset kuuluvat lisukkeena päivälliseen, kun taas Suomessa niitä voidaan syödä huomaamatta keitoissa ja wokeissa.

Mahdollisuus terveellisiin ruokatottumuksiin

Suomalaislasten hedelmien syönti oli aika vähäistä, mutta vihannesten syönnissä sijoituttiin keskivaiheille. Rayn mukaan vihanneksista suuri osa syödään koululounailla.

Rayn mielestä sekä vanhempien että koulun tulee kantaa vastuunsa ja luoda luontevia tilaisuuksia ja paikkoja kasvisten syöntiin.

Mitä enemmän kasviksia on tarjolla helpossa muodossa, niin sitä paremmin lapset niitä syövät.

- Esimerkiksi nuoremmille koululaiselle hedelmiä tulisi tarjota iltapäiväkerhoissa. Silloin annetaan terveellisille ruokatottumuksille mahdollisuus syntyä, ja  ne voivat myöhemmin jatkua.  Toki hedelmät voivat olla luonteva osa iltapalaa tai aamiaista kotona.

Aikaisemmat tutkimukset osoittavat että mitä enemmän kasviksia on tarjolla helpossa muodossa,  niin sitä paremmin lapset niitä syövät. Lasten hedelmien syöntiä lisäisi varmasti, jos hedelmiä tarjottaisiin koulussa.

- Mielestäni on parempi, jos lasten elämässä on monta terveellisiä elintapoja tukevaa areenaa. Koululounas on todella tärkeä, sillä se ei ole vain vanhemmista kiinni, Ray muistuttaa. (Ruokatieto - Kaisu Meronen)

"Koululounas on todella tärkeä, sillä se ei ole vain vanhemmista kiinni."