WHO tiukensi suolasuositusta

14.02.2013
Maailman terveysjärjestö WHO on julkistanut uuden suolaa koskevan suosituksen. Sen mukaan aikuisten tulisi rajoittaa suolan saanti viiteen grammaan päivässä eli noin teelusikalliseen. Tämä tarkoittaa enintään 2 000 milligramman päivittäistä natriumin saantia.

Ihmisen elimistö ei ole sopeutunut nykyiseen korkeaan suolansaantiin, vaan suurimmalla osalla seurauksena on kohonnut verenpaine. Natriumin saannin vähentäminen pienentää verenpainetta.

Samalla WHO antoi myös suosituksen kaliumista, sillä sen vähäinen saanti yhdessä korkean natriumin saannin kanssa altistaa sydäntaudille ja aivoinfarktille. Kaliumia tulisi WHO:n mukaan saada vähintään 3 510 milligrammaa päivässä.

Suolasuositus koskee myös lapsia

WHO:n ravitsemus- ja terveysosaston johtaja Francesco Brancan mukaan kohonnut verenpaine on suurin riskitekijä sydäntaudeille ja aivoinfarkteille ympäri maailman.

Suosituksen toteutumista helpottaa, jos vähäsuolaiseen ruokaan on tottunut jo lapsesta alkaen.

Lasten kohdalla WHO:n suolasuositusta sovelletaan ruuan energiapitoisuuden mukaan.

- WHO:n suolasuositukset koskevat myös yli 2-vuotiaita lapsia. Kohonnut verenpaine lapsena on kytköksissä kohonneeseen verenpaineeseen aikuisena, Branca korosti.

Lasten kohdalla WHO:n suolasuositusta sovelletaan ruuan energiapitoisuuden mukaan.

Suomalaisissa lasten ja perheiden ravitsemussuosituksissa imeväisikäisen ruokaan suolaa ei suositella lisättävän. Yhden vuoden iästä eteenpäin lapsi voi siirtyä pikkuhiljaa vähäsuolaiseen ruokavalioon muun perheen kanssa.

Suolan saanti takaisin lasku-uralle?

WHO:n antama ohje on tiukempi kuin tällä hetkellä voimassaolevat suomalaiset ravitsemussuositukset, joissa neuvotaan rajoittamaan suolan saantia naisilla kuuteen ja miehillä seitsemään grammaan päivässä.

Käytännössä suomalaisten suolan saanti on reippaasti yli molempien suositusten, joten suunta suolan vähentämiseen on selvä.

Erot näiden suositusten välillä johtuvat pitkälti siitä, että Pohjoismaissa tavoite halutaan pitää realistisena. Käytännössä suomalaisten suolan saanti on reippaasti yli molempien suositusten, joten suunta suolan vähentämiseen on selvä.

Suolan saanti onkin Suomessa laskenut vuoteen 2007 asti, jolloin se oli Finravinto-tutkimuksen mukaan 6,8 grammaa naisilla ja 9,3 grammaa miehillä. Ruuasta saatuun energiaan suhteutettuna suolan saanti oli sekä naisilla että miehillä 0,9 grammaa megajoulea kohti.

Tuoreen vuoden 2012 Finravinto-tutkimuksen mukaan suolan saanti ei ole enää vähentynyt vaan jopa kääntynyt hienoiseen nousuun.

Tämä saattaa heijastua suomalaisten verenpainelukemiin, jotka ovat pitkän laskun jälkeen kääntyneet noususuuntaan viimeisten viiden vuoden aikana. Myös suomalaisten ylipainon lisääntyminen ja runsas alkoholinkäyttö voivat osittain selittää verenpaineen laskun taittumista.

Haasteena onkin suolan saannin kääntäminen takaisin laskusuuntaan. Suomalaiset syövät suolaa niin, että natriumin fysiologinen tarve ylittyy kymmenkertaisesti. Terveiden henkilöiden ei siis tarvitse huolehtia suolan saannin riittävyydestä vähäsuolaisellakaan ruokavaliolla.

EU:ssakin suolatalkoot

Suolan saannin vähentämiseen on ponnisteltu myös EU:ssa niin sanotun valkoisen kirjan ravitsemusstrategiassa. Suola on lihavuuden ohella yksi ravitsemuspolitiikan vaikuttavimpia alueita, jota ohjaamalla voidaan saada merkittäviä kansanterveydellisiä ja –taloudellisia parannuksia. Lähes jokaisella EU-maalla on oma toimenpidesuunnitelma suolan saannin vähentämiseksi.

Suomessa suolan saantia on pyritty vähentämään muun muassa ruuan pakkausmerkinöillä, valistuksella sekä viime vuosina useilla joukkoruokailua koskevilla suosituksilla.

Suola on esimerkiksi otettu yhdeksi ravitsemuslaadun kriteeriksi joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuosituksessa. Suosituksen mukaan ravitsemuslaatu on otettava huomioon ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen hankinnassa. Ravitsemuslaatua korostavat elintarvikehankinnat tukevat terveellistä ateriatarjontaa.

Vähemmän natriumia, enemmän kaliumia

Natriumia esiintyy elintarvikkeissa luonnostaan, mutta elintarvikkeiden valmistuksessa sitä lisätään muun muassa säilyvyyden ja maun vuoksi.

Suomessa natriumin suurimpia lähteitä ovat leivät, lihatuotteet, juustot ja valmisruuat.

Suomessa natriumin suurimpia lähteitä ovat leivät, lihatuotteet, juustot ja valmisruuat. Myös suolakurkut, suolapähkinät, perunalastut, erilaiset marinadit, maustekastikkeet ja liemikuutiot sisältävät paljon suolaa.

Verenpaineen kohoamista voi ehkäistä parhaiten ruokavaliolla, joka sisältää vain vähän natriumia, mutta paljon muita kivennäisaineita, kuten kaliumia.

Markkinoilla on tarjolla paljon vähäsuolaisia vaihtoehtoja sekä tuotteita, joissa on käytetty mineraalisuolaa tavallisen ruokasuolan sijaan. Niissä osa natriumista on korvattu muilla kivennäisaineilla kuten kaliumilla ja magnesiumilla.

Suosi käsittelemättömiä raaka-aineita

Käytännössä verenpainetta alentava ruokavalio sisältää paljon käsittelemättömiä peruselintarvikkeita, kuitu- ja kaliumpitoisia kasviksia kuten vihreälehtiset vihannekset, kaalit ja sipulit, pavut ja herneet, juurekset, hedelmät, marjat, pähkinät ja täysjyvävilja.

Ruuanvalmistuksessa maustamiseen käytetään suolan sijaan esimerkiksi yrttejä, sitruunaa ja pippureita.

Lisäksi ruokavalioon kuuluu rasvattomia sekä vähärasvaisia ja samalla vähäsuolaisia maitovalmisteita. Kala ja liha nautitaan vähäsuolaisessa muodossa ilman marinadeja.

Ruuanvalmistuksessa maustamiseen käytetään suolan sijaan esimerkiksi yrttejä, sitruunaa ja pippureita.

Pakkausmerkinnät avuksi

Suolan määrä täytyy ilmoittaa esimerkiksi juustojen, leipien ja valmisruokien pakkauksissa.

Elintarvikkeesta voi esittää vähennetty suolaa tai vähemmän suolaa -väitteen, jos siinä on 25 prosenttia vähemmän suolaa kuin muussa vastaavassa tuotteessa. Suomessa vertailu on sovittu tehtäväksi kyseisen tuoteryhmän voimakassuolaisen alarajaan.

Suositeltavat suolapitoisuudet vaihtelevat tuoteryhmittäin.

Vastaavasti voimakassuolainen tai lisätty paljon suolaa -merkintä pitää olla sellaisissa elintarvikkeissa, jotka ovat suolan saannin kannalta keskeisiä ja joissa suolapitoisuus on yli asetetun rajan.

Suositeltavat suolapitoisuudet vaihtelevat tuoteryhmittäin, esimerkiksi makkaroille ja leiville rajat ovat erilaiset. Tarkempaa tietoa eri elintarvikkeiden suolapitoisuuksista löytyy elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Tarkkaile suolansaantiasi! -esitteestä, jonka voi ladata verkosta.

Myös Sydänmerkki -tunnuksella merkityt elintarvikkeet ovat tuoteryhmässään vähäsuolaisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi sydänmerkitystä leivästä saa vain noin puolet suolamäärästä, mikä on normaalisuolaisessa leivässä. (Ruokatieto – Kaisu Meronen)