WWF:n selvitys: Vasta neljäsosa Suomeen tuodusta soijasta tuotetaan vastuullisesti

28.03.2013
Soijan vastuullisuus on Suomessa vielä heikkoa. WWF Suomen selvityksestä käy ilmi, että vain noin 25 prosenttia Suomeen tuodusta soijasta täyttää vastuullisen tuotannon standardin. Suurin osa soijasta päätyy suomalaisten ruokapöytään lihatuotteiden ja kananmunien kautta.

Useat haastatellut ruoka-alan yritykset olivat tietoisia soijan tuotantoon liittyvistä ongelmista, vaikka vastuullisen soijan osuus hankinnoista on vielä pieni.

Vastuullisella soijantuotannolla estetään tuotannon yleisiä ongelmia, kuten metsäkatoa sademetsäalueilla. Metsäkato lisää ilmastopäästöjä ja eroosiota sekä supistaa luonnon monimuotoisuutta. Sosiaalisia vaikutuksia paikalliselle väestölle syntyy torjunta-aineista ja maanomistuksen ongelmista.

Tavanomaisesta viljelystä ilmastohaittaa

Suomeen tuodaan vuosittain 150 - 200 miljoonaa kiloa soijaa. Siitä 85 prosenttia syötetään eläinten rehuksi. Vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi, WWF Suomen soijaraportissa kerrotaan.

"Harva suomalainen tietää, minkälaisella rehulla ruokapöydässä oleva liha on ruokittu."

Valtaosa soijasta tulee Suomeen Brasiliasta joko suoraan tai välittäjämaan kautta. WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikulan mielestä soijan viljelyyn liittyvät ongelmat alkuperämaissa ovat edelleen suurelle yleisölle melko tuntemattomia.

- Harva suomalainen tietää, minkälaisella rehulla ruokapöydässä oleva liha on ruokittu. Mikäli vastuullisuusnäkökulmaa ei oteta huomioon, aiheuttaa soijan viljely mittaamatonta haittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmissa ympäristöissä, kuten Amazonilla, Nikula sanoo.

Kestävästä rehusta prosenttien lisä lihakiloon

WWF toivoo, että ruokayritykset avaavat hankintaketjunsa julkiseksi. Järjestön tavoite on, että kaikki Suomeen tuleva soija on vastuullisesti tuotettua vuoden 2015 loppuun mennessä.

Geneettisesti muuntelematon, vastuullisesti tuotettu Proterra-soija maksaa 10 prosenttia enemmän kuin tavanomainen soija.

Vastuullisen soijatuotannon takaavat sertifikaatit non-gm RTRS ja Proterra ottavat tuotannossa huomioon sekä soijan tuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset että viljelyn sosiaaliset vaikutukset. Vastuullisin menetelmin tuotetaan sekä muuntogeenistä että geneettisesti muuntelematonta ei-gmo-soijaa. Geneettisesti muuntelematon, vastuullisesti tuotettu Proterra-soija maksaa 10 prosenttia enemmän kuin tavanomainen soija, raportissa kerrotaan.

Nikulan mukaan sertifioidun soijan lisäkustannus on noin 2 - 6 prosenttia sianlihakilon hinnasta. Hän pitää hintaa kohtuullisena suhteessa ilmastovaikutuksiin ja luontoarvojen ylläpitämiseen.

WWF:n soijakyselyyn vastasivat Arla Ingman, Valio, S-Ryhmä, Kesko, Finnprotein, Atrian omistama A-Rehu, Raision Raisioagro, HKScanin HKAgri ja Atria Suomi. Kananmunatuottajat Munakunta ja Munax eivät vastanneet kyselyyn.

Vastanneista yksi toimija hankki yksinomaan vastuullista soijaa vuonna 2011 ja kaksi toimijaa on ilmoittanut käyttävänsä osaksi sertifioitua soijaa. Lisäksi kaksi toimijaa on tällä hetkellä mukana kehittämässä alan kestävyyttä vastuullisen soijan yhdistyksen Round Table of Sustainable Soy RTRS:n jäseninä. (Ruokatieto)